Mitalikahville
Kalle Virtapohja
Tero Pitkämäen vuosi on ollut vaikeuksia täynnä. Hän teki Pekingin olympiakisojen loppukilpailussa kuitenkin sen, mihin keihäsmies vammakierteen ja tekniikkaongelmien jälkeen kykeni. Nousi palkintopallille. Otti olympiamitalin. Kilpailusuorituksena tämä on lähes samaa luokkaa kuin viime vuoden maailmanmestaruus. Mutta nyt lähtökohdat olivat toiset.
Kokonaisuudessaan suomalaisten sijoitukset kolme, neljä ja viisi olisivat missä tahansa muussa lajissa suuren riemun aihe. Mutta suomalaiset keihäsmiehet eivät saa noilla sijoituksilla kovinkaan riemukkaita kekkereitä aikaiseksi. Sunnuntain päätöskahvitilaisuus muuttui kuitenkin Pitkämäen pronssin ansiosta mitalikahvitilaisuudeksi.
Kyllä koti-Suomessakin kannattaa Pitkämäen mitalille jo tänään kahvit keittää.
l
Latvia onnistui säilyttämään saman tason kuin Ateenassa. Silloin hopean pokkasi yllätysnimi Vadims Vasilevskis , nyt yllättäjäksi nousi Aivars Kovals . Yllätykset kertovat Latvian keihäsperinteistä. Pienen Baltian maan heittäjät ovat keränneet keihäsmenestystä lähes suomalaistahdilla. Tosin Latvian ensimmäiset keihäsmitalit tulivat Neuvostoliiton edustusasuissa.
Vuosina 1952-1988 Latvian urheilijat kantoivat kotikonnuille 58 mitalia kesä- ja talvikisoista. Hurja määrä selittyy sillä, että joukossa on runsaasti joukkuemitaleita.
Menestyneimmät latvialaisurheilijat ovat kaksi olympiakultaa voittaneet koripalloilija Uljana Semjonova ja lentopalloilija Ivans Bugajenkovs . Kolmeen olympiamitaliin ylsi Neuvostoliiton valtavuosina keihäänheittäjä Janis Lusis , jolla on yksi mitali jokaista laatua.
Latvialaisten keihästradition aloitti kuitenkin Inese Jaunzeme , joka voitti naisten keihäänheiton Melbournen kisoissa 1956. Myös Dainis Kula on latvialainen. Hän nousi korkeimmalle korokkeelle Moskovan skandaalikisoissa 1980. Silloin Kulan heittoihin haettiin lisämetrejä ohjailemalla Neuvostoliiton omalle miehelle sopivia ilmavirtauksia stadionin päätyportteja availemalla.
Aivars Kovalsin portit ovat olleet hänen omassa päässään, sillä hänen harjoitustuloksensa ovat olleet jo pitkään maailman huippuluokkaa. Jollain konstilla hän onnistui Pekingin jättistadionilla saamaan omat porttinsa sopivaan asentoon, ja tuloksena oli oma ennätys kauden tärkeimmässä kilpailussa. Hieno saavutus.
l
Jos keihäskilpailun voitto piti mennä jollekin muulle kuin suomalaiselle, niin siinä tapauksessa Norjan Andreas Thorkildsen on oikea mies voittajaksi. Lauantai oli todellinen Norjan päivä, ensin kultaa naisten käsipallossa, ja perään kultaa miesten keihäänheitossa. Kolmas mitali tuli taekwondosta, kun Nina Solheim sai hopeaa. Norjalaisten juhlat ovat olleet viime yönä varmasti riehakkaammat kuin suomalaisten.
kalle.virtapohja@turunsanomat.fi
