Urheilu

Rakenteissa on paljon mätää

KALLE VIRTAPOHJA

Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Antti Pihlakoski on ollut jo pitempään huolissaan suomalaisen urheilun tilasta. Ateenan olympiakisoista tuli kaksi mitalia. Naapurimaistamme esimerkiksi Ruotsi sai seitsemän ja Norja kuusi mitalia.

Pekingiin Suomi lähettää 57 urheilijaa. Heidän tavoitteenaan on tuoda kotiin kolme mitalia.

Ruotsi lähettää kisoihin 117 urheilijaa. Heidän tavoitteenaan on 25 mitalia. Esimerkiksi pelkästään Ruotsin uimareilla on tavoitteena saavuttaa kaksi mitalia.

Ruotsin suurta joukkuetta selittävät osittain palloilujoukkueet. Naisten jalkapallossa ja käsipallossa Ruotsi kuuluu mitaliehdokkaisiin. Lisäksi Ruotsi on mukana kahdessa ratsastuksen joukkuekilpailussa. Pelkästään yksilölajeihin Ruotsi lähettää 53 urheilijaa.

Yleisurheilussa Ruotsi jättää parikymmentä B-rajan saavuttanutta urheilijaa kotimaahan. Pekingiin matkustaa 12 yleisurheilijaa. Vastaavasti Suomi on lähettämässä yleisurheiluun parikymmentä edustajaa.

Remontti tulisi aloittaa kouluista

Ruotsissa keskustellaan siitä, että valtio osallistuu liian vähän huippu-urheilun tukemiseen. Suomessa tällaista keskustelua ei juuri käydä, mutta Antti Pihlakoski haluaa herätellä tällaista ajatustenvaihtoa. Hänen mukaansa koko suomalainen urheilujärjestelmä kaipaa Se pitäisi aloittaa jo koululiikunnasta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Suomen kouluissa pitäisi olla mahdollisuus erikoistua olympialajeihin, Pihlakoski odottaa.

Hänellä on mielessään kansainvälisiä esimerkkejä. Koululiikuntaa kehittämällä voisi nuorten urheiluun saada ammattimaista ohjausta, jos koululiikunnan rakenteita uudistettaisiin.

Keskustelu kuollut eri lajien välillä

Pihlakoski on lisäksi huolissaan siitä, että vanhan piirijärjestelmän hautaaminen SLU:n perustamisen yhteydessä lopetti lajirajat ylittävän keskustelun.

- Aikaisemmin valmentajakoulutusta järjestettiin siten, että eri lajien valmentajat tapasivat toisiaan ja saattoivat vaihtaa keskenään kokemuksia. Tällaista ei enää ole, Pihlakoski valittaa.

Esimerkiksi voimalajien valmentajien kokemuksista olisi hyötyä monien muiden lajien valmennuksessa.

- Olen miettinyt näitä asioita paljon. Kyllä koko suomalaista urheilua ajatellen jotain muutosta on saatava aikaan, Pihlakoski pohtii.

Hänen arvionsa mukaan SLU:n aluejärjestelmä on vienyt voimavaroja kauemmas ruohonjuuritason tekemisestä kuin entisen piirijärjestelmän aikana.

Pihlakosken omassa lajissa yleisurheilussa tavoitteena on yksi mitali ja kaksi pistesijaa. Ateenassa neljä vuotta sitten yleisurheilusta tuli vain yksi pistesija.

Odotukset ovat ainakin korkeammalla kuin edelliskerralla, mutta ainakaan menestyspaineita näillä tavoitteilla ei kenellekään yleisurheilijalle pitäisi tulla.