SUL juhlii ja muistelee suurvoittajiaan

KALLE VIRTAPOHJA

Tänään juhlitaan Suomen yleisurheilun 100-vuotista taivalta.

Juhlat järjestää Suomen urheiluliitto (SUL), jonka juhlapäivä huipentuu illalla helsinkiläisessä Crowne Plaza -hotellissa juhlavaan gaalaan.

Kunniavieraiden joukossa on myös presidentti Tarja Halonen , mutta juhlan pääosassa ovat tietenkin tämän vuoden EM-mitalistit Jukka Keskisalo , Tero Pitkämäki ja Olli-Pekka Karjalainen .

Suomalaiset yleisurheilijat ovat saavuttaneet yli kolmasosan kaikista (302) Suomen olympiamitaleista. Tänään muistellaan tietysti myös näitä kunniakkaita olympiaperinteitä, joita tuoreet EM-mitalistit omissa lajeissaan jatkavat.

Juhlivan liiton kirkkaimpaan tähtikaartiin lukeutuu EM-mitalistien lisäksi luonnollisesti viime vuoden MM-kotikisat pituushypyn pronssimitalillaan pelastanut Tommi Evilä .

Monipuolisuudesta erikoistumiseen

Yleisurheiluväki oli vahvasti mukana, kun Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto perustettiin vuonna 1906. Tuossa sanayhdistelmässä urheilu tarkoitti käytännössä yleisurheilua.

Kun 1800-luvun lopulla järjestettiin voimistelujuhlia, saattoi ohjelmassa olla myös kuulantyöntöä, pituus- ja korkeushyppyä samoin kuin painonnostoakin. Monipuolisuus oli arvossaan ja monipuolisimmat urheilijat nousivat arvostuksessa muiden edelle.

Heittolajeissakin harrastettiin kahden käden kilpailuja. Suomen ensimmäinen keihäänheiton olympiavoittaja oli Julius Saaristo , joka voitti Tukholman olympiakisoissa 1912 olympiakultaa kahden käden yhteistuloksen perusteella.

SVUL:n toiminta jaettiin vuonna 1910 neljään jaostoon. Voimistelu, yleisurheilu ja paini saivat kukin oman jaostonsa. Neljäs jaosto sai huolehtiakseen hiihdon, luistelun ja pyöräilyn tarpeista.

Yleisurheilua pyöritti urheilujaosto. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Johan Nordin . Jaoston kolmas puheenjohtaja vuosina 1916-1917 oli Arvo Ketonen , josta tuli myöhemmin Turun Sanomien toimitusjohtaja ja päätoimittaja.

Monipuolisuuden kausi päättyi ensimmäiseen maailmansotaan. Siitä voi laskea alkaneen erikoistumisen ajan. Sen ajan modernina symbolina oli Paavo Nurmi , joka saavutti yhdeksän olympiakultamitalia ja kolme olympiahopeaa.

Kolehmainen pönkitti itsetuntoa

SUL:n on luonteva laskea historiansa alkavan vuodesta 1906, sillä tuolloin suomalaisurheilijat saavuttivat ensimmäiset olympiamitalinsa.

Verner Weckman sai painissa ensimmäisen kultamitalin, mutta samoissa kisoissa ylsi olympiavoittoon myös Verner Järvinen . Lajina oli antiikin kiekonheitto.

Ensimmäiset menestykset vahvistivat urheiluinnostusta kotimaassa ja Tukholman vuoden 1912 olympiakisojen sankariteot, erityisesti Hannes Kolehmaisen kolme olympiavoittoa, pönkittivät suomalaisten kansallista identiteettiä tuntuvasti.

Sotien välisenä aikana Suomi kilpaili lähinnä Yhdysvaltojen kanssa maailman parhaan yleisurheilumaan asemasta. Edelleen Suomi on olympiakisojen miesten yleisurheilussa kaikkien aikojen toiseksi menestynein maa Yhdysvaltain jälkeen.

Suomen miehet ovat saavuttaneet 49 yleisurheilun olympiavoittoa, mikä on enemmän kuin vaikkapa Ranskalla, Saksalla, Iso-Britannialla tai Venäjällä.

Sotien välisen kauden merkittäviin yleisurheilujohtajiin lukeutui Urho Kekkonen , joka nousi alle 30-vuotiaana SVUL:n urheilujaoston puheenjohtajaksi (1929-1931). Hän oli vahvasti mukana myös yleisurheilun oman erikoisliiton perustamisessa ja toimi SUL:n puheenjohtajana 1932-1947.

Kekkonen oppi kansainvälisen diplomatian sääntöjä Paavo Nurmen tapauksen yhteydessä. Ruotsalaiset urheilujohtajat katsottiin Suomessa syylliseksi siihen, että Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julisti Nurmen kilpailukelvottomaksi. Konfliktin seurauksena oli muun muassa vuoteen 1939 kestänyt maaottelutauko Ruotsin kanssa.

Maaottelujen legendat

Kaikkien maaottelujen äiti, yleisurheilun Suomi-Ruotsi, nousi 1950-luvulla kansalliseksi huipputapahtumaksi.

Maaottelun sytyttäjä oli turkulainen pikajuoksija Voitto Hellsten , todellinen Ruotsin tappaja. Hellsten voitti 101 maaottelujuoksustaan uskomattomalta tuntuvan määrän, 52 kilpailua. Ratakierroksella hän juoksi maaotteluvoittoon peräti 14 kertaa peräkkäin.

Maaottelujen tunnelmassa viihtyi myös toinen turkulainen, maastojuoksun maailmanmestari (1973) Pekka Päivärinta . Hänen kiriherkkyytensä ansiosta Suomi keräsi monissa 1970-luvun maaotteluissa arvokkaita pistesaaliita.

Maaottelujen aika päättyi käytännössä vuonna 1985 käynnistyneeseen GP-sarjaan. Oikeastaan vain Suomi-Ruotsi-maaottelu on säilynyt hengissä tähän päivään.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.