HARRI KOSKINEN
Suomen mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtaja Janne Marvaila kertoi maanantaina Turun Urheilutoimittajien kerhon koulutustilaisuudessa, että suomalaiset mäkimiehet ovat saaneet Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkikomitealta luvan käyttää uutta "älymonoa" myös maailmancupin kilpailussa. Monossa on mittalaitteet, jotka antavat tietoa mm. hyppääjän ponnistuksesta ja ilmalennosta.
- Lentoradan tutkimusta on tehty aikaisemminkin, mutta tulokset on saatu vasta puolen vuoden kuluttua. Nyt saadaan tieto välittömästi valmentajien lavalle, Marvaila kertoi.
Marvaila ja suomalaiset saivat kuitenkin evästyksenä rajoitteen pysyä vain omien hyppääjien tutkimisessa.
Aivan uusi keksintö ei ole, vaikka mono onkin vielä kehitysvaiheessa. Jo viime talvena muutamat mäkimiehet kokeilivat monoa.
- Käyrää tuli, Marvaila totesi.
Älymono tuo uutta tietoa mäkihyppyyn, jossa valmennusmetodit ovat olleet melko pitkään samanlaisia. Marvaila sanoi, että viimeinen uudistus on ollut videon käyttö.
Jouluun mennessä kaikkien jalassa
Älymonon "keksijä" on rovaniemeläinen Heikki Ylipulli , joka meni ajatuksineen Tampereen teknilliseen yliopistoon professori Lauri Kettusen puheille. Nyt projektissa ovat mukana Tampereen yliopiston lisäksi Nokia, Suunto, VTI Technologies, Hiihtoliitto ja monojen valmistaja Jalas.
- Kun mäkimiehet tulevat vauhtimäestä alas 90 kilometriä tunnissa, on ajan ja paikan mittaaminen iso asia, Marvaila vakuutti.
- Aikaisemmin on kyllä nähty, että tämä oli seuraus, mutta on arvailtu mikä oli syy.
- Nyt arvaaminen vähenee hirveästi, Marvaila sanoi.
Marvaila vakuutti, että jouluun mennessä jokaisella suomalaisella maajoukkuehyppääjällä on uudet monot jalassaan. Kehitystyötä tehdään koko ajan, joten toisesta päästä tulee myös uudistusta. MM-Sapporossakin helmikuun lopussa suomalaiset ponnistavat salaiset aseet jalassaan.
Ja mikä on myös tärkeää, niin vastustajat joutuvat miettimään suomalaisten tilannetta. Se aika on taas poissa omasta harjoittelusta tai ainakin keskittymisestä siihen.
Ei ole vaaraa siitä, että uusi mono eksyy vastustajien leiriin. Mono on varjeltu salaisuus, joka ei ole myynnissä mistään hinnasta.
Ja vaikka jotkut saisivatkin sen käsiinsä tavalla tai toisella, niin monon tekniikka ei avaudu hetkessä.
- Käytön oppimiseen menee hirveän pitkä aika, Marvaila arvioi.
Marvailalla ei ollut monoa mukana Turussa.
- Se on salainen hanke. En halua kulkea se mukanani. Olemme sopineet yritysten kanssa, että monot pidetään vain mäessä. Salaista tietoa on niin paljon, Marvaila kertoi.
Vaarallista viihdettä
Mäkihyppy on muuttunut urheilusta viihteeksi. Näin on varsinkin Keski-Euroopassa. Tv-katsojia hellitään ylipitkillä hypyillä, jotka ovat vaaraksi hyppääjille. Marvaila muisteli, kuinka Janne Ahonen ponnisti Planican lentomäessä 240 metriä, ja kaatui hyppynsä.
Jos Ahonen ei olisi ottanut hyppyään aikaisemmin alas, niin hän olisi päätynyt 248 metrin kohdalle.
- Onneksi kaikki meni parhaalla mahdollisella tavalla. Ensin otti takapuoli rinteeseen, sitten alaselkä, selkä ja viimeksi pää.
- Viime kädessä ylipitkiä hyppyjä valvoo kilpailun jury, Marvaila totesi.
Kilpailujen jury haluaa tietenkin, että parhaat miehet venyttävät kriittiselle pisteelle, mutta lähes kaikissa kisoissa valitetaan, että vaarallisen pitkälle mennään.
- Asiasta keskustellaan koko ajan. Ja koko ajan pidetään mekkalaa taka-alalla.
Tulevaisuudessa saattaa olla, että ns. normaalimäen kisoja ei juurikaan nähdä. FIS on tehnyt päätöksen, että maailmancupin kaksi kisaa hypätään kahdessa mäessä, joiden pituuseron on oltava 20 metriä. Eli yhdistelmä lentomäki-suurmäki täyttää vaatimukset.
