PEKKA MÄNTYLÄ
Suomen palloilumaajoukkueiden syksy on käynnistynyt kiehtovasti. Miehet lunastivat pääsylipun lentopallon EM-kisoihin ensi kertaa kymmeneen vuoteen, ja lupaavasti puhtaalla pelillä aloitti EM-esikarsintaurakkansa myös miesten koripallomaajoukkue.
Jalkapallomaajoukkue ilahdutti sekin loistavalla EM-karsinta-avauksellaan Puolaa ja Portugalia vastaan.
Kaikki edellä luetellut ovat silti tässä vaiheessa vielä pikkujuttuja verrattuna siihen temppuun, mikä naisten jalkapallomaajoukkueella on mahdollisuus taikoa huomenna Tanskan Viborgissa.
Naisille riittäisi tasapelikin Suomen historian ensimmäiseen aikuisten jalkapallon MM-kisapaikkaan Kiinaan.
Nuorten MM-kisatkin iso asia - maailmalla
Mahdettaisiinko Suomessa edes täysin käsittää naisten MM-paikan merkitystä, Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Jarmo Matikainen ?
- Kun olimme kesällä ensimmäistä kertaa paikan päällä alle 20-vuotiaiden naisten MM-kisoissa, siellä taas tajusi massojen keskellä, kuinka suuresta lajista ja asiasta jalkapallossa onkaan kyse. Kisat olivat hirmuisen iso ja arvostettu juttu Fifassa ja Uefassa sekä muissa osallistujamaissa, mutta ei Suomessa.
- Varmasti Suomessakin herättäisiin arvostamaan naisten MM-paikkaa, jos ja kun Suomi nyt sinne selviää.
-Mutta kieltämättä olisi hienoa, jos kannustusta ja tukea tulisi myös matkan varrella, Matikainen toteaa lisäten, että Suomessa todellinen jalkapallokulttuuri on vasta kasvamassa, joskin hyväntuntuista vauhtia.
Pikkubuumeilla kohti suurempaa
Vaikka mahdollisen MM-paikan arvostus ei vielä olisikaan kohdallaan, ovat aikuisten maajoukkueet kiistatta nostattamassa syksyiseen Suomeen jonkinmoista futisbuumia. Esimerkiksi miesten marraskuiseen kotikarsintapeliin Armeniaa vastaan myytiin viime torstaina saman tien 7 000 lippua.
Jarmo Matikainen huomauttaa, että matkalla isoon buumiin tarvitaan myös pikkubuumeja. Sellaisiksi hän laskee mm. Suomen selviytymisen alle 20-vuotiaiden miesten MM-kisoihin 2001 sekä Suomessa järjestetyt alle 18- ja alle 17-vuotiaiden arvoturnaukset vuosina 2001 ja 2003.
- Naisten maajoukkueen kannalta oleellista on joukkueen ikärakenne, joka on ollut hyvä viimeiset 3-4 vuotta. Arvoturnauksissa pärjäävät yleensä kokeneet joukkueet, joita on maustettu nuoremmilla pelaajilla. Suomessa tytöt ovat päässeet viime vuosina hyvin haistelemaan arvoturnausten tunnelmaa.
Tärkeä on tietysti myös valmentajan osa.
Michael Käld on ruorissa jo kolmansia karsintojaan. Samoin miesten korismaajoukkuetta luotsaavat kotimaiset voimat Henrik Dettmannin johdolla. Sen sijaan lentopallossa Suomen johdatti Venäjälle EM-kisoihin italialaisvelho Mauro Berruto .
Jalkapallossa puolestaan britti Roy Hodgson on tuonut A-maajoukkueeseen kurinalaisuutta ja myös uskottavuutta.
- Maajoukkuevalmentajan työssä pitkäjänteisyys on tärkeää, koska usein ensimmäiset karsinnat menevät valmentajallakin totutellessa. Hodgsonin tilanne on erilainen, koska hän on näissä ympyröissä niin kokenut, Matikainen miettii.
Matikainen muistuttaa myös, että Suomen valmentajien koulutusjärjestelmä oli kärkikymmenikössä niiden Euroopan maiden järjestelmien joukossa, jotka Euroopan jalkapalloliitto Uefa taannoin hyväksyi.
- Ei se sattumaa ole. Mutta isoin virhe minkä nyt voisimme tehdä, olisi tuudittautuminen nykytilanteeseen. Jalkapallo on maailman kilpailluin laji, ja töitä pitää siksi tehdä koko ajan enemmän, toteaa Matikainen.
