JUSSI LEPPÄSYRJÄ
Vancouver Canucksin puolustaja Sami Salo pelasi viime talvena elämänsä parasta kautta, kun harmillinen rintavamma lopetti pelit äkisti. Salo törmäsi Torinon olympialaisissa yhteen Ville Peltosen kanssa ja kauden pelit loppuivat siihen.
- Käännyin ja Ville tuli suoraan päin. Vähän ehdin väistää, mutta törmäsimme silti toisiimme ja kaaduin. Tiesin heti, että nyt sattui pahasti. Kättä ei pystynyt liikuttamaan ollenkaan, Salo muistelee.
Salon rintalastassa epäiltiin ensin olevan murtuma, mutta tarkemmat tutkimukset osoittivat kyseessä olleen rintalihaksen repeämän.
Myös hauislihas oli kolauksessa vaurioitunut.
- Jo Torinossa selvisi, että kyseessä oli lihaksen repeämä. Tarkempi tulos saatiin sitten Vancouverissa varjoainekuvauksissa.
- Teimme kuntoutussuunnitelman, jonka tavoitteensa oli se, että olisin päässyt vielä loppukaudella pelaamaan.
- Kuntoutimme ehkä sen jälkeen vammaa liiankin kovalla aikataululla. Treenasin kuusi päivää viikossa ja lihas meni täysin jumiin. Kun selvisi, että emme pääse pudotuspeleihin, otin kahden viikon täydellisen levon ja lihaskunto kohosi sinä aikana selvästi, Salo kertoo.
Entiseen kuntoon vielä matkaa
Salo sai kuulla loukkaantumisestaan paljon sekä joukkueen sisällä että paikallisessa lehdistössä.
- Toimitusjohtajamme sanoi, että sinun takiasi emme päässeet pleijarehin. Samanlaista naljailua oli myös lehdissä. Puolileikkiähän se oli, mutta silti harmitti.
- Vielä enemmän harmitti se, että pelini oli koko kauden ajan kulkenut hyvin ja kuntoni oli selvässä noususuhdanteessa. Onnistumisten vuoksi myös itseluottamus oli todella korkealla, Salo kertoo.
Kun Canucksin kausi päättyi jo runkosarjaan, Salo pääsi aloittamaan kesäloman ja rintalihaksen kuntoutuksen ajoissa. Takanaan hänellä onkin hyvä harjoituskesä.
- Olen saanut treenata pari kuukautta hyvin. Rinta on jo hyvässä kunnossa, mutta kyllä siinä kestää vielä pitkään, että se on aivan entisenlainen. Massaa ja voimaa on selvästi hävinnyt rintalihaksista.
- Maksimipainoilla en ole pystynyt vielä harjoittelemaan lainkaan. Kun lihaksessa jotain on mennyt poikki, ei ainakaan vuoteen pysty yrittämään mitään ykkösiä, Salo miettii.
Isoja muutoksia Vancouverissa
Salo ei ollut ainoa Canucksin loukkaantunut pelaaja. Kaventunut materiaali aiheutti osaltaan sen, että hyvästä alkukaudesta huolimatta joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle. Heikosti sujuneen loppukauden johdosta joukkuetta uusittiin kesällä rajusti.
Canucksin päävalmentaja vaihtui Marc Crawfordista Montreal Canadiensin entiseen valmentajaan Alain Vigneaultiin. Canucks kauppasi myös liigan kenties parhaan voimahyökkääjän Todd Bertuzzin Floridaan ja sai vaihdossa itselleen huippumaalivahdin Roberto Luongon.
- Muutoksia on tullut todella paljon. Nähtäväksi jää, miten uuden valmentajan systeemi meillä toimii. Ja miten uudet ketjukaverit ja pakkiparit löytävät toisensa. Iso asia meille on kyllä Luongon hankinta.
- Joidenkin mielestä Bertuzzin myynti oli hyvä liike, mutta itse kaipaan häntä. Hän oli kaukalossa tärkeä pelaaja ja tulimme hyvin toimeen myös muuten. Uskon, että hän pelaa Floridassa loistavan kauden Olli Jokisen rinnalla, Salo povaa.
Nälkää riittää ensi kaudella
Ainakaan nälkää Canucksilta ja Salolta ei ensi kaudella puutu.
- Nälkä on kaikilla Vancouverissa hirveä. Meidän on pakko onnistua paremmin kuin viime kaudella, Salo sanoo.
- Niin paljon on kiinni asenteesta. Kun katselin loppukaudella pelejä loukkaantuneena lehdistökatsomosta, näytti siltä, ettei joukkue edes halunnut voittaa. Otettiin tyhmiä jäähyjä ja hävittiin niiden ansiosta pelejä.
- Nyt meidän on yritettävä entistä kovemmin.
Salo matkustaa perheineen Vancouveriin viikonloppuna. Kauden aloittamista helpottaa tuttu kaupunki, jossa koko perhe viihtyy mainiosti.
- Vanha paikka, vanhat kujeet, Salo myhäilee.
- Olemme viihtyneet Vancouverissa hyvin. Se on todella mukava paikka asua. Ainoa negatiivinen asia siellä ovat pitkät pelimatkat. Meillä pelimatkat ovat pisimpiä NHL:ssä ja kotona olisi kiva ehtiä olla enemmän.
- Siinä mielessä Ottawassa oli ehkä mukavampi pelata. Siellä pelimatkat olivat paljon lyhyempiä ja aikaa jäi enemmän perheen kanssa olemiseen, Salo sanoo.
