Mauno Uusivirta on polkenut
ainakin kolme kertaa maapallon ympäri

TS/Jonny Holmén<br />Mauno Uusivirran laji on pyöräily ja pysyy. Aktiiviuran jälkeen Uusivirta on ollut mukana valmennustyössä runsaat 25 vuotta.
TS/Jonny Holmén
Mauno Uusivirran laji on pyöräily ja pysyy. Aktiiviuran jälkeen Uusivirta on ollut mukana valmennustyössä runsaat 25 vuotta.

HARRI KOSKINEN

Pyöräilijä Mauno Uusivirta on yksi niistä ihmisistä, jotka ovat vihkiytyneet lajilleen. Turun Urheiluliitossa toimiva Uusivirta on jatkanut aktiiviuransa jälkeen pyöräilyn parissa jo 25 vuotta. Valmentajana Manu, joksi häntä ystävällisesti kutsutaan ympäri Suomenniemen, on ollut mukana lähes kaikissa ikäluokissa.

- Vain aivan nappuloita en ole valmentanut. Se vähän harmittaakin, Uusivirta toteaa.

Manu Uusivirran aktiiviura pyöräilijänä oli häikäisevä. Kälviän Tarmosta Pohjanmaalta lähtöisin oleva Uusivirta keräsi kaikkiaan toistakymmentä Suomen mestaruutta, kävi läpi kolmet olympiakisat (Meksiko, München, Moskova) ja voitti Pohjoismaiden mestaruuden vuonna 1975 kotimaisemissa Turun Kakskerrassa.

- Siihen aikaan Suomen mestaruuksia oli tarjolla vain kolmannes siitä, mitä nykyään, Manu kertoo.

Suomen mestaruuksia olisi ehkä silloinkin napsahtanut enemmän, mutta Manun aikaan sattui olemaan huipulla myös porvoolainen Harry Hannus , joka oli parivaljakosta astetta kovempi.

- Hannus oli muun muassa MM-kisojen neljäs ja kuudes, Uusivirta muistelee.

Kilometrejä Uusivirran mittariin on kertynyt niin paljon kuin olisi kiertänyt maapallon kolme kertaa ympäri.

Joten Uusivirran taustat olivat kunnossa, kun hän päätti lopettaa aktiiviuran Moskovan kisojen 35:nteen sijaan.

- Siitä lähtien olen ollut valmennuksessa mukana tavalla tai toisella, Uusivirta sanoo.

Myös maajoukkue tarvitsi Manun oppeja. Hän oli sinivalkoisten puikoissa Soulin ja Barcelonan kisoissa. Sitä ennen Manu toimi juniorimaajoukkueen valmentajana.

Vanhoja aktiiveja tarvitaan yhä

Seuratasolla Uusivirta on edustanut pyöräilyssä vain kahta seuraa. Startti oli Kälviän Tarmossa ja vuodesta 1970 Uusivirta on polkenut Turun Urheiluliiton väreissä.

TuUL oli kova sana vielä runsas kymmenen vuotta sitten, mutta viime ajat ovat olleet hiljaisempia.

- Seura muutti strategiaa. Ei panostettu yhtä paljon juniorityöhön. Ei ollut jatkuvuutta, Uusivirta valottaa.

- Nyt on resurssipulaa ja taloudessakin on parannettavaa. Yritys on kyllä hyvä, Manu jatkaa.

Yhdeksi mahdollisuudeksi houkutella nuorisoa jalon pyöräilyn pariin Uusivirta näkee Kupittaalle valmistuneen BMX-radan. Pyöriäkin seuralla on tarjota kokeilijoille, mutta vetäjiä puuttuu.

- Nyt pitäisi saada vanhoja aktiiveja innostumaan valmennukseen. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita, Uusivirta heittää haasteen.

Nyt on aika panna pyörät kuntoon

Pyöräily on kävelyn jälkeen Suomen toiseksi suosituin liikuntamuoto. Suurta harrastajajoukkoa Manu kehottaa ensimmäiseksi panemaan pyörät hyvään kuntoon, joko vieraalla tai itse. On varsin ikävää, jos menopeli hajoaa jossakin Kaarinan takana ja hiki on päällä.

Ja tietenkin kypärä päähän.

Toiseksi asusteiden on oltava kunnolliset. Manu sanoo, että kunnon pyöräilyhousut ovat välttämättömät. Niissä on peffassa vahvikkeet, joten satula on mukavamman tuntuinen.

Pyöräilyhousujen päälle voi sitten vetää lämmintä ilmoista riippuen. Rinnan Manu suojaisi hyvin. Sillä alueella on paljon verenkiertoa, joten tuulen puhaltaessa ei saa itseään lämpimäksi, jos rinnasta vetää läpi.

Satula ei saa olla liian korkealla.Yleinen harha on se, että satulassa istuttaessa ja polkimen ollessa alhaalla polven pitäisi olla suorana. Ei niin, vaan hieman koukussa. Kun ala-asennossa oleva poljin on jalan keskikohdassa kantapään edessä, polven pitäisi päästä hieman liikkumaan koukkuun ja suoraksi. Kun sitten poljetaan päkiällä, niin silloin asento on oikea.

Eikä kannata lähteä ahnehtimaan kilometrejä. Nyrkkisääntönä Manu suosittaa annosta, jossa poljetaan kaksi tuntia samalla sykkeellä kuin pystytään juoksemaan kunnolla yksi tunti.

Ja sitten vielä varoitus niin pyöräilijöille kuin myös kävelijöille, jotka käyttävät samaa väylää. Molempien osapuolien on oltava valppaina. Pyöräilijät jonoon ja jalankulkijat selvästi radan toiseen reunaa.

Pyöräteiden vaaroiksi Manu luokittelee pinnalla olevan sepelin ja rikkoutuneet paikat.

- Turku, Raisio ja Naantali ovat hoitaneet pyörätiensä kohtuullisesti. Kaarina ja Lieto aika surkeasti, Uusivirta miettii.

- Jos joku soittaa, niin voin kyllä kertoa, missä ongelmapaikat ovat, Uusivirta sanoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.