Tour de Skin raaka perusidea jakaa mielipiteitä
Maastohiihdon Tour de Skistä on työstetty yksityiskohtainen 80-sivuinen järjestäjän käsikirja vaikka tapahtumaa ei ole vielä hyväksytty edes Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n maastohiihtokomiteassa. Lajin maailmancupin kohokohdaksi kaavaillusta kiertueesta on odotettavissa värikkäitä keskusteluja jälleen sunnuntaina, jolloin FIS:n maastohiihtokomitea kokoontuu Zürichissä.
- Paksu pumaska, jossa on tehty todella tarkkaa työtä. On menty pikku detaljeihin, mutta suuret linjat ovat vielä auki. Tuskin sitä saadaan vielä kiinni lyötyä. Minusta idea on kyllä kannatettava, hyvä tavoite, komitean suomalaisedustaja Jaakko Holkeri miettii.
Mallia kiertueeseen on otettu maantiepyöräilyn Ranskan ympäriajosta. Ohjelmassa on kahdeksan kilpailua kymmenessä päivässä, ajat lasketaan yhteen ja kokonaiskilpailun voittaja saa 100 000 euroa ja 400 maailmancupin pistettä. Markkinointipuheiden mukaan Tour de Ski on vastaus kaikkiin niihin epäkohtiin, joita voimakkaasti nykyaikaistuneesta lajista vielä löytyy.
- Tour de Ski on tarina, joka ei lopu ensimmäiseen kappaleeseen. Kilpailun jännitys säilyy loppuun asti, sillä ratkaisut tapahtuvat viimeisen neljän kilometrin aikana, FIS:n maastohiihtojohtaja Jürg Capol kiteyttää.
Kiertue oli komitean ja FIS:n hallituksen käsiteltävänä jo kevään kokouksissa, jolloin se lähetettiin lähes bumerangina jatkojalostettavaksi. Suurinta vastustusta ja järkytystä on aiheuttanut raaka perusajatus, että urheilijan olisi osallistuttava joko kaikkiin kahdeksaan Tour de Skin osakilpailuun tai jätettävä koko kiertue väliin.
- Maailmancupin pisteitä jaetaan vain kiertueen lopussa, ei yksittäisten kilpailujen jälkeen kuten aiemmassa versiossa oli, Capol kertoo.
Kaikkiin kilpailuihin on yhä silti osallistuttava, jos mielii maailmancupin pisteitä ja palkintorahoja. Sääntö on julma sprinttereille, joille on Tour de Skin ohjelmassa tarjolla kaksi kilpailua.
Mäkiviikon kanssa päällekkäin
Kymmenpäiväisen kiertueen on tarkoitus saada ensi-iltansa 29. joulukuuta-7. tammikuuta kaudella 2006-07. Münchenistä alkavan kiertueen osakilpailuja käytäisiin kolmessa maassa, Saksan lisäksi Sveitsissä ja Italiassa. Kiertuetta ollaan istuttamassa vuodenvaihteeseen, vaikka ajankohta on täysin päällekkäin FIS:n perinteisen ja jo legendaarisen mäkiviikon kanssa.
- Kevään keskusteluissa yritettiin, että se olisi mahdollisemman vähän päällekkäin, Holkeri sanoo.
Vaihtoehtoisena ajankohtana oli vielä keväällä 4.-14. tammikuuta, mutta siitä kallistuttiin joulu-tammikuuhun.
- Ihmisillä on silloin vapaata ja näin ollen enemmän aikaa katsoa televisiota. Silloin myös muu urheilutarjonta on vähäisempää, kuin muina tammikuun viikonloppuina. Tv-yhtiöiltä kysyttäessä Saksan ja Norjan televisioyhtiöt kannattivat ensin mainittua ajankohtaa, Capol perustelee.
Sprintin kehittämisestä useita näkemyksiä
Tour de Ski ei ole ainoa hiihtoväen mielipiteitä jakava asia. Sprinttihiihdon kehityksestäkin on kovin poikkeavia näkemyksiä, sillä Norja ajaa Vegard Ulvangin johdolla sprinttihiihtoon kahta karsintakierrosta. Kevään kokouksessa aihe herätti voimakkaita näkemyseroja, mutta Ulvangin ideaa päätettiin tulevalla kaudella kokeilla kahdessa maailmancupin osakilpailussa. Suomi ei ole kokeilun kannalla.
- Tuollainen muuttaisi täysin lajin luonnetta. Me olemme Ruotsin kanssa sitä mieltä, että sprinttimatkoja pitäisi mieluummin lyhentää kuin pidentää, Holkeri sanoo.
Maastohiihtoa on viime vuosina kehitetty monien mielestä liiankin innokkaasti ja ripeästi Ulvangin komennossa eikä aina täysin linjakkaasti. Kun kokeilujen kanssa samaan aikaan on voimakkaasti puhuttu vakiinnuttamisesta, seurauksena on ollut hämmennys.
- Kaikkien uudistuksen ja Tour de Skin jälkeen seuraavan askeleen täytyy olla vakiinnuttaminen. Kun tuotteet on viimeistelty, on markkinoinnin vuoro, Capol lupaa.
Tour de Skin toteutuminen vaatii sunnuntaina kokoontuvan maastohiihtokomitean lisäksi FIS:n hallituksen hyväksynnän. FIS:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan marraskuun alussa.
