Pyöräilijät vähät välittivät sateesta
SANNA SUOPANKI
Neljättä kertaa järjestetty Myllyn Pyöräily keräsi sunnuntaina yli 600 kuntopyöräilijää sateisesta säästä huolimatta. Matkaan lähti niin pitkänmatkanpyöräilyn ensikertalaisia kuin vuosikausia pyöräilyä kuntoilumielessä harrastaneita sekä tietenkin järjestävän seuran Turun Urheiluliiton pyöräilyjaoston kilpapyöräilijöitä.
Vanhin pyöräilijä oli 76-vuotias ja nuorimmat kymmenvuotiaita. Muutama vielä nuorempi löytyi tarakalta lastenistuimesta. Kuvaavaa tapahtumalle olikin, että pyöräilemään tultiin ilmasta huolimatta hymy huulilla ystävien tai perheen kanssa, ja ilman aikatavoitetta.
13-vuotias Mathias Mustikkamaa valitsi isänsä ja siskonsa kanssa pyöräiltäväksi 35 kilometrin Pikkumyllyn. Ennen kalkkiviivaa oli jo tosin takana 12 kilometrin matka kotoa pyöräillen ja reitin jälkeen saman verran vielä takaisin.
Mathiasta matka ei pelottanut, kun pisimmillään hän on tänä kesänä polkaissut vaatimattomat 46 kilometriä.
- Kesän aikana on tullut mittariin 301 kilometriä, tarkastaa nuorimies pyörän mittarista.
Peppu ei puudu oikeilla säädöillä
Myllyn Pyöräilyyn neljättä kertaa osallistuneet espoolainen Tuire Heikkilä ja Turun seudulla asuvat Mari Toivanen sekä Mervi-Leena Heinonen ovat tänä kesänä pyöräilleet useampia tuhansia kilometrejä.
- Kun matka on yli 50 kilometriä, ei se enää tunnu missään, työmatkansakin töihin pyöräilevät naiset tuumivat 119 kilometrin Jättimyllyn lähdössä.
Takapuolen puutuminen kuulemma lakkaa, kun kilometrejä on tarpeeksi alla. Penkin korkeus, penkin malli ja pehmustetut pyöräilyhousut auttavat myös asiaa.
Kolmatta kertaa matkaan lähti Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari , joka viime vuotiseen tapaan valitsi poljettavaksi 75 kilometrin Isomyllyn.
- Viime vuonna oli puhe, että tänä kesänä lisättäisiin matkaa, mutta vaatimattomuus iski, tuumasi maaherra ennen koitosta.
Vähän häntä jännitti, kuinka sorsametsällä kylmettynyt selkä kestää vesisateessa pyöräilyn.
- Alku otetaan rauhallisesti ja siihen luotetaan, että kohtalaisella yleiskunnolla pääsee maaliin, useita kertoja viikossa kuntoileva Saari tuumi.
Järjestelyille kiitosta ja pyyhkeitä
Urakkansa jälkeen Saari antoi erityisesti kiitosta hyville huoltojärjestelyille ja reitin varrella sateessa seisseille opastajille.
Matkakin sujui maaherralta mallikkaasti, vaikka alta ja päältä oli yhtä märkä.
- Ensi kerralla sitten pidempi matka, Saari lupaili ja tuumi, että olisihan se jo varmasti sujunut nytkin.
Valkeakoskelta ja Lempäälästä 229 kilometrin Skandinaviamyllyä polkemaan saapuneet Anja-Riitta Kuurimon ja Satu Varpukosken mielestä alkumatkasta huoltopisteitä oli riittävästi, mutta loppumatkasta liian harvassa. He olisivat myös kaivanneet kilometritolppia seuraavalle huoltopisteelle ja jokaiselle pisteelle myös wc-mahdollisuutta.
- Mutta matka taittui niin kauniissa maisemissa, että aiotaan tulla uudestaankin, naiset totesivat iloisesti reissun jälkeen.
Helsingistä polkemaan saapunut Sampsa Pursiainen totesi, että reilut kymmenen kilometriä pidemmästä matkastaan huolimatta Skandinaviamylly oli helpompi reitti kuin vastaava matka Pirkan Pyöräilyssä, jossa reitti oli paljon mäkisempi.