ERJA HYYTIÄINEN
Karolina Andersson sujauttaa pöydälle esitteen, joka paljastaa hänen syyskuun ensimmäisten viikkojensa ohjelman. Turkissa ratkotaan koripallon naisten Euroopanmestaruus, ja yhtenä viheltäjänä kisoissa on forssalaistuomari.
- Kilpailut käydään Izmirissä, Bursassa ja Ankarassa. Minun urakkani alkaa Bursassa, Andersson sanoo.
Andersson on noussut eurooppalaisten koripallotuomareiden halutuimpaan joukkoon. Kun keväällä neljä Euroopan parasta naisjoukkuetta kilpaili Venäjän Samarassa Final Four -voitosta, 300 eurooppalaistuomarista valittiin viheltämään viisi ja yksi heistä oli Andersson.
Lapsesta asti koripalloa pelannut tyttö aloitti tuomarin tehtävissä 16 vuotta sitten, viitisen vuotta myöhemmin pelaaminen jäi ja Andersson keskittyi koripallon saralla tuomitsemiseen.
- Se sopi minulle. Olen sellainen tyyppi, joka pystyy viemään asioita eteenpäin. Ja saihan siitä nuorena mukavasti taskurahojakin, Andersson sanoo.
Vuosia ura eteni hitain askelin, mutta vuosituhannen vaihde toi peräperää suuria harppauksia. Vuonna 2000 hänet valittiin ensimmäisenä naisena miesten SM-sarjan tuomariksi, vuotta myöhemmin kansainvälisen koripalloliitto Fiban erotuomariksi.
Tänä vuonna Andersson on jo viheltänyt Final Fourissa ja 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa, seuraava suuri askel ovat naisten EM-kilpailut Turkissa, tulevaisuuden haaveena MM-kilpailut ja olympialaiset. Tie sinne on pitkä, sillä ensisijassa tuomarit etsitään niistä maista, joista myös joukkueita tulee. EM-kisoissakin joukkueiden kotimaiden ulkopuolisia neutraaleita tuomareita on vain pari kolme.
Eteneminen ei kuitenkaan ole Anderssonin mukaan mahdotonta. Sen on osoittanut suomalainen Carl Jungebrand , joka on aiemmin valittu viheltämään EM-tasoisia ja sitä ylempiä koripallo-otteluita.
Paras peli sujuu vähin vihellyksin
Andersson tunnustaa, että häntä kiehtoo tilanteiden ratkaiseminen ja johtaminen, pelissä tuomarilta vaaditaan rajua kuntoa. Parhaimmillaan pelistä nauttivat kaikki, pelaajista tuomareihin. Anderssonin mukaan tuomarin silmissä naisten ja miesten pelien tuomitsemisessa ei ole eroa. 165-senttinen Andersson sanoo, että pitkien miesten keskellä pitää vain liikkua sen verran vikkelämmin, että näkee kaiken.
- Hyvä peli voi olla hyvinkin fyysistä, mutta säännöistä pidetään kiinni. Nautittavinta peli on, kun pelissä ei tarvitse paljoa viheltää, antaa vain pelaajien tehdä hommansa. Virheet on sieltä helppo noukkia pois. Ikävimpiä ovat ne 60 tai useammankin vihellyksen ottelut, joissa tuntuu että mitään ei muutu vaikka kuinka ohjeistaisi, Andersson sanoo.
Pahimmillaan tuomari on huutelijoille sylkykuppi, mutta sekään ei Anderssonia hetkauta. Osa naurattaa, osan hän jättää huomiotta, osa jopa ilahduttaa asiantuntevuudellaan.
- Jokainen tekee virheitä, tuomarikin, vaikka hänelle sitä ei sallita samalla tavalla kuin palaajalle, Karolina Andersson sanoo.
Anderssonin taidoista kertoo se, että naisjoukkueiden valmentajat ja kapteenit äänestivät hänet viime vuonna vuoden erotuomariksi.
Islamilaisnaisille oppi Teherenissa
31-vuotias kotitalousopettaja on yhä yksi harvoista maailman tason naistuomareista. Vielä alkuvuodesta naistuomareita oli Euroopassa vain 7, nyt jo 13. Andersson naurahtaakin, että Suomi pitää tässä sarjassa Euroopan ennätystä kahdella naisella, kun keväällä joukkoon liittyi nokialainen Kati Nynäs .
Naisia kaivataan lisää, sillä tavoitteena on saada naisten sarjoissa MM-kilpailuihin ja ja olympialaisiin naistuomarit. Andersson itse kuitenkin sanoo, ettei tuomarin tehtävissä sukupuoli juuri näy.
- Tämä sopii naiselle siinä missä miehellekin. Se ratkaisee, miten hyvin teet työsi, sanoo toissakeväänä kulttuuriministeriöön tasa-arvoa edistävästä työstä Piikkarit kunniamaininnalla arvostettu tuomari.
Osaltaan hän silti tasoittaa naisten tietä, yksi ponnistus on EM-kisoja seuraava islamilaisten maiden mestaruuskilpailu Teheranissa. Turnausta edeltävän klinikan aikana naistuomarit koulitaan lajin yksityiskohtiin.
- Klinikan aikana minä vedän ne oppitunnit, joissa miehet eivät soveliaisuussyistä voi olla mukana, kuntotesteissä kun naiset ovat t-paidoissa ja hunnuttomina. Sen lisäksi tuomitsen klinikan päätteeksi pidettävät kilpailut. Saa nähdä, miten siinä käy. Hikoan kovin jo suomalaisissa otteluissa, miten siellä käy hunnutettuna kulkiessa, Andersson miettii.
Hänen suhtautumisessaan henkii vahva kunnioitus vieraita kulttuureja kohtaan, ja niiden kokeminen onkin Anderssonin mukaan yksi työn antoisimmista puolista.
- Novosibirsk, Samara, Vilna, Dubrovnik. Ottelupaikkakunnat ovat sellaisia, mihin ei muutoin olisi tullut mentyä. Olen nähnyt paljon ja saanut maistaa erilaisia ruokia.
Seikkailunhaluiseksi tunnustautuva Andersson ei pelkää matkustaa sen paremmin pommi-iskujen vainoamaan Turkkiin kuin Iraniinkaan. Thaimaassa hyökyaallon otteesta pelastautunut Andersson toteaa tyynesti, että onnettomuuksia sattuu kaikkialla.
- Pelätä ei voi. Mutta sen tsunami opetti, että jokainen sana voi olla viimeinen. On mukavampi, jos se viimeinen on halaus kuin riita, Andersson sanoo.
