Urheilu

Urheilulle ja liikunnalle
lisää rahaa lähivuosina

Heinola (STT)

Opetusministeriön liikuntayksikön johtaja Raija Mattila lupaa lisää rahaa liikunnalle ja urheilulle. Lupauksen perusteina ovat jakosuhdelain portaittainen käyttöönotto kirjastomäärärahojen vapautuessa potista varsinaisille edunsaajille sekä Veikkauksen tuoton kasvaminen ennustuksen mukaan.

Kolmena keskeisenä alueena yhteiskunnan resurssien suuntaamiseksi liikunnalle Vierumäellä Urheilujohdon huippukohtaamisessa puhunut Mattila näki osallistumisen, osaamisen ja olosuhteet.

Opetusministeriön ylijohtajan Kalevi Kivistön johdolla valmistuu kesäkuun loppuun mennessä ehdotus huippu-urheilun valtakunnallisten kehittämis- ja toimintavastuiden sekä työnjaon selkiyttämiseksi.

Tämä suurella mielenkiinnolla odotettu esitys joutuu lausuntokierrokselle, jonka tuloksia on tarkoitus käsitellä ensi syksynä opetusministeriön ja SLU:n yhteisillä liikuntapolitiikan järjestöpäivillä.

Lähemmäksi Ruotsin mallia

Olympiakomitean pääsihteeri Jouko Purontakanen totesi suomalaisten urheilujärjestöjen menettäneen vuosina 2001-02 peräti 16 miljoonaa euroa sponsorirahaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hänen mielestään Suomessa pitäisi päästä Ruotsin malliin, jossa valtio ja yritykset puoliksi tukevat nuoria lahjakkuuksia.

- Ateenasta Ruotsi odottaa 20 mitalia, Suomi voi olla iloinen jo paristakin. Huippu-urheiluun suunnattava suora valtion tuki kuusi miljoonaa euroa on riittämätön muihin pohjoismaihin verrattuna.

Erot Ruotsin ja Suomen samaan aikaan Atlantan 1996 jälkeen käynnistyneissä talenttiohjelmissa ovat nimenomaan rahassa.

- Ruotsi on aloitettuaan saanut 30 mitalia aikuisten arvokisoissa. Siellä satsattiin nuorille lahjakkuuksille viime vuonna 3,3 miljoonaa euroa ja Suomessa 430 000 euroa eli 13 prosenttia Ruotsin määrästä.

Ateenaan Ruotsi valmistautui 2002-03 yhteensä 2,9 miljoonan euron budjetilla, kun Suomessa vastaava summa oli 681 000 euroa eli 23 prosenttia.

Nuoret lahjakkuudet ja palloilijat mukaan

Purontakanen korostaa, että olympiakomitea tukee edelleen perinteisiä huippu-urheilijoita, jotka muodostavat yli 90 prosenttia olympiajoukkueesta.

- Mutta entistä enemmän haluamme tukea nuoria lahjakkuuksia. Samoin joukkue- ja palloilulajien kansalliset pelaajat pääsevät entistä runsaammin tuen piiriin, puhuja ennusti.

Kivistön työryhmän ajatuksia esitellyt Purontakanen piti hyvänä, että urheilijapalkan julkistamisen yhteydessä käytiin julkinen keskustelu siitä, että Kalle Palander jäi ilman palkkaa.

- Otimme sen linjan, että 100 000 euron palkintorahat kyseisenä vuonna eivät edellytä verotonta urheilijapalkkaa. Olympiakomitean oman tuen rajaksi tuli 70 000 euroa.

Purontakasen mielestä julkisuudessa esitellään aivan liikaa huippu-urheilijoiden palkkoja, koska kyse on aivan pienestä tähtijoukosta.

- Suurin osa huipuistamme on opintolainalla opiskelevia. Siksi mielestäni huippu-urheilua ei pidä erottaa kansalaistoiminnasta, jonka syvistä juurista sekin lähtee, Purontanen korosti.

Ohjelmajohtaja Seppo Niemelä oikeusministeriöstä esitteli kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja oli huolissaan siitä, että nykyinen järjestöjohtajien sukupolvi kuolee 15 vuoden kuluessa käsiin, ja seurauksena voi olla kaaos.

Johtaja Antti Hautamäki Sitrasta arvioi, että hierarkkisesta ajattelutavasta järjestöissä pitäisi siirtyä verkottumiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hautamäen mukaan pitkäjänteisten johtajien sijaan on hyväksyttävä, että ihmisten sitoutuminen on aiempaa löyhempää eikä toiminnan muuttumisesta uudentyyppiseksi ole paluuta entiseen.