Hattutempulla on monta syntytarinaa

Edmontonin Tommy Salo on joutunut nöyrtymään Peter Bondran hattutempun vuoksi. Jäälle heitetyt lakit, joita hallimies poimii, lahjoitetaan NHL:ssä yleensä hyväntekeväisyyteen.
Edmontonin Tommy Salo on joutunut nöyrtymään Peter Bondran hattutempun vuoksi. Jäälle heitetyt lakit, joita hallimies poimii, lahjoitetaan NHL:ssä yleensä hyväntekeväisyyteen.

Janne Laakkonen

- Ei mulla ole mitään tietoa, mistä hattutemppu on peräisin, kertoo TPS:n kiekkojoukkueen hyökkääjä Kai Nurminen .

Niinpä niin. Hattutemppu on nykyään niin vakituinen osa urheilusanastoa, että harva tulee edes ajatelleeksi, mistä nimi tulee.

Kaikki urheilufanaatikot toki tietävät, mikä on hattutemppu. Joku pelaaja tekee kolme maalia samassa ottelussa. Puhdas hattutemppu on tapaus, jossa pelaaja maalaa kolmesti peräkkäin saman erän aikana eikä kukaan ehdi tehdä välissä yhtään osumaa.

Kanadalainen London Life Hockey Resource Centre eli Hockey Hall of Famen yhteydessä toimiva tutkimuskeskus on löytänyt hattutempulle kaksi selitystä.

Niistä toisen mukaan hattutemppu on omittu jääkiekkoon kriketistä. Vuonna 1858 englantilainen kritettisyöttäjä poltti kolme lyöjää kolmella peräkkäisellä pallolla, mikä on erittäin vaikea suoritus. Seura antoi pelaajalle tekosesta palkaksi valkoisen hatun, ja hattutemppu oli syntynyt.

- Kriketti oli ensimmäinen nykyaikaisista urheilulajeista, jossa käytettiin hattutemppua. Siitä termi on levinnyt jalkapalloon ja muihin lajeihin, kertoo Vesa Tikander Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelusta.

Hattukauppiaan mainostemppu

Jääkiekkosanastoon hattutemppu juurtui viimeistään 1930-luvulla. Kanadalainen liikemies Sammy Taft alkoi mainostaa oman kauppansa hattuja antamalla yhden sellaisen jokaiselle pelaajalle, joka teki kolme maalia Torontossa pelatussa NHL-pelissä. Nykyään NHL:n kiekkofanit matkivat tuota tekoa heittämällä jäälle lakin aina, kun joku tekee kolme maalia.

Tikander tietää kuitenkin kertoa, että erään tshekkiläisen jääkiekkohakuteoksen mukaan termiä on ensi kerran käytetty kanadalaisessa jääkiekossa vuonna 1900 - muutama vuosi sen jälkeen, kun hattutemppu omaksuttiin jalkapalloon.

Edes Aarne Honkavaara ei muista, milloin hattutempusta alettiin puhua Suomessa. Jääkiekkolegenda arvioi, että termi kotiutui tänne 1940-50-luvulla.

Tuuli vei nenäliinan

Muitakin selityksiä hattutempulle on tarjottu. Ne lienevät enemmänkin urbaaneja legendoja, mutta värikkäitä tarinoita on joka tapauksessa hauska kuulla.

Viime vuosisadan vaihteessa ei tietenkään ollut käytössä sähköisiä punalamppuja, vaan maalituomarin piti heiluttaa nenäliinaansa maalin merkiksi. Eräänä tuulisena päivänä viima vei yhden maalituomarin liinan mukanaan. Saadakseen pelaajien ja katsojien huomion maalituomari heitti jäälle hattunsa. Se sattui lentämään jäälle juuri, kun eräs pelaaja oli tehnyt pelin kolmannen osumansa.

Suomen Jääkiekkomuseon amanuenssi Kati Hara-Fabrin epäilee tarinan todenmukaisuutta.

- Kun asioita yritetään myöhemmin muistella, tarinat lähtevät elämään omaa elämäänsä. Jos hattutemppu olisi kirjattu sääntöihin virallisesti, sen historiasta voisi löytää asiakirjoja.

Kypärätemppua ei ole olemassakaan

Jääkiekon ensimmäisinä vuosikymmeninä joukkueet eivät maksaneet pelaajilleen paljoakaan.

Huonojen palkkojen vuoksi katsojat alkoivat jakaa hattuja kolmea maalia tehneille, sillä hattuja pidettiin tuolloin merkkinä vauraudesta ja vaikutusvallasta. Niitä pitivät kaikki kunnianarvoisat miehet.

Voipa hattutempulla ja tunnetulla sananlaskullakin olla yhteys. "Sinulle täytyy nostaa hattua" konkretisoitui jääkiekkopeleissä, kun katsojat nostivat hattua sille pelaajalle, joka oli onnistunut tekemään hämmästyttävät kolmea maalia saman pelin aikana. Lopulta hattuja alettiin heittää jäälle asti.

Joka tapauksessa on selvää, että kyseessä on hattutemppu eikä kypärätemppu niin kuin termi joidenkin jääkiekkoselostajien suussa vääntyy. Kentälle eivät ole missään vaiheessa lentäneet kypärät.