Tiede

Ilo väreilee koko kehossa

Suomalaistutkijat selvittivät, millaisia olotiloja tunteet saavat aikaan kehossa. Tunnekartta paljastaa, missä eri tunteet asuvat.

Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, kuinka tunteet kirjaimellisesti tuntuvat kehossa. Jännitys kipristää vatsaa ja saa kädet tärisemään. Ahdistus painaa rintakehää, kun taas ilo läikähtää rinnassa ja saa olon kevyeksi.

Nyt suomalaistutkijat ovat ensi kertaa piirtäneet kehon tunnekartat. Tutkimusta johti turkulainen psykologian professori Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta ja Turun PET-keskuksesta. Tulokset julkaistiin PNAS-tiedelehdessä.

Tutkimus lähti juuri arkihavainnoista: tunteet eivät ole pelkkiä mielen sisäisiä tapahtumia.

– Kun koetaan erilaisia tunteita, vaikkapa vihaa, pelkoa tai ahdistusta, ihmiset usein sanovat, että ne tuntuvat kehossa, Nummenmaa sanoo.

– Mieli ja keho ovat yhteydessä toisiinsa.

Yhteys on niin voimakas, että erään näkemyksen mukaan tunnekokemukset syntyvät kehon toiminnasta. Esimerkiksi vatsanväänteet saisivatkin aikaan jännityksen tunteen eikä päinvastoin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Mieli saisi syötteen kehosta, jolloin keho kertoisi aivoillemme miltä tuntuu, Nummenmaa tiivistää.

Ihmisen tietoiset tunnekokemukset syntyisivät siis kehon signaalien tulkinnasta.

– Tätä on tutkittu psykologiassa maailman sivu. Ei edelleenkään tiedetä aivan varmasti, mistä tunteet tulevat.

Tutkittaville väritystehtävä

Nummenmaa ryhmineen päätti tutkia asiaa yksinkertaisesti kysymällä ihmisten kokemuksia. He halusivat selvittää, tuntuvatko kaikki tunteet kehossa samalta, vai liittyykö eri tunteisiin erilaisia kehon tuntemuksia.

Tutkimus tehtiin verkossa. Vastaajia pyydettiin värittämään ihmiskehon kuviin, missä kohtaa eri tunteet kehossa tuntuvat.

Ensimmäisessä tutkimuksessa ihmiset saivat vihjeeksi yhden tunnesanan, kuten ”pelko”, ”viha” tai ”inho”. Vasemmanpuoleiseen hahmoon piti värittää alueet, joiden toiminta kiihtyy kyseisessä tunnetilassa. Oikeanpuoleiseen hahmoon piti värittää alueet, joiden toiminta heikentyy tai hidastuu.

Tutkijat halusivat myös herättää koehenkilöissä erilaisia tunteita. Näin vältyttäisiin siltä, että ihmiset vastaisivat mielikuvien ja ennalta opittujen käsitysten pohjalta.

– Laitoimme ihmiset katsomaan videoita, jotka aiheuttivat inhon, surun tai hilpeyden tunteita, Nummenmaa kertoo.

Koehenkilöt saivat taas värittää kuvia, mutta tällä kertaa he eivät saaneet vihjeitä siitä, mihin tunteeseen video liittyi.

Vastaava koe tehtiin tarinoiden avulla.

– Meillä oli esimerkiksi iloinen tarina: on kaunis kesäpäivä, ajat rannalle avoautossa ja stereot soivat täysillä.

Samat tulokset taiwanilaisilta

Tutkimukseen vastasi yhteensä 701 ihmistä.

Ensin tutkittiin suomalaisia ja ruotsinkielisiä. Näin tutkijat halusivat selvittää, vaikuttaisiko äidinkieli tuloksiin. Osoittautui, että tulokset olivat samanlaisia kielestä riippumatta.

Tällaisia tuloksia saatiin: ilo tuntuu koko kehossa, kun taas suru ja masennus lamaannuttavat jalat ja kädet. Ahdistus puolestaan tuntuu voimakkaasti rintakehän ja vatsan alueella. Hämmästys ja häpeä tuntuvat eniten pään ja rintakehän alueella. Viha aktivoi kädet ja koko ylävartalon.

Jotta kulttuurin vaikutusta voitiin tutkia, vastaajiksi haalittiin vielä myös taiwanilaisia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Oli yllättävää, että taiwanilaiset antoivat lähes samanlaisia arvioita kehon tunnekartoista kuin suomalaiset, Nummenmaa sanoo.

Nummenmaan mielestä tulokset heijastelevat tunteiden ja kehon yhteyksiä, jotka ovat biologisesti määräytyviä.

Tutkimuksen perusteella nämä yhteydet olisivat kulttuurista riippumattomia ja lajinkehityksessä periytyviä.

Kone oppi tunteet

Eri tunteisiin liittyviä kehonkarttoja testattiin vielä tietokonemallin avulla. Nummenmaa kertoo, että tietokonemalli voitiin opettaa tunnistamaan automaattisesti, miltä tietynlaisen kartan värittäneestä ihmisestä tuntui.

Vaikeimmin luokiteltavaksi tunteeksi osoittautui yllättäen ilo. Siihen liittyvät tunnekartat kone sekoitti muita tunteita useammin.

– Ilmeisesti iloon voi liittyä monenlaisia kehollisia tapahtumia, eikä se ole samanlainen eri ihmisten välillä.

Apua häiriöiden hoitoon

Tutkijoiden mukaan tutkimuksesta on hyötyä meille kaikille. Tutkimus auttaa ymmärtämään, millaiset kehon kokemukset liittyvät tunteisiin ja erilaisiin tunne-elämän häiriöihin.

Stressi on hyvä esimerkki häiriötilasta, joka tuntuu kehossa. Vaikkapa tunne, että ”vähän ottaa sydämestä” voi olla kehon merkki siitä, ettei kaikki ole kunnossa.

Tuloksista toivotaan apua myös mielenterveyden häiriöistä kärsiville. Nummenmaa muistuttaa, että lähes kaikkiin mielenterveyden häiriöihin liittyy tunne-elämän muutoksia.

Tutkijat aikovat seuraavaksi tutkia juuri mielenterveyden häiriöihin liittyviä kehon toiminnan muutoksia.

Tunnekartasta aiotaan kehittää työkalu mielenterveyden ammattilaisille. Ihmisiä voitaisiin pyytää kuvailemaan senhetkisiä tuntemuksiaan kehossa. Kartan avulla voitaisiin tunnistaa vaikka masennukseen tai ahdistukseen liittyviä tuntemuksia.

TS–ANNA KUUSELA

Tunnetutkimukseen voit osallistua täällä