Luonto Plus

Luonto Plus Halikossa puron solinan ja sammalpulinan äärellä

Luonto Plus -ohjelman tiimi vierailee tällä viikolla Halikossa vastaperustetulla yksityisellä luonnonsuojelualueella. Harvinaislaatuinen syvä puronvarsinotko uhkuu runsasta kauneutta joka aistille: kirkkaan veden solinaa, kimmeltäviä pohjakiviä, kultaista, hienoa hiekkaa, tummana palmikkona virrassa kieppuvaa näkinsammalta ja syvänvihreinä hehkuvia reunussammalia.

Juha Paju-Heikkilä
Puroverkostossa vaihtelevat suvannot, kirkasvetiset virranjuoksut, karut hiekkapohjat ja luhtametsät.
Puroverkostossa vaihtelevat suvannot, kirkasvetiset virranjuoksut, karut hiekkapohjat ja luhtametsät.

Ohjelman luontoasiantuntija, Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti on nähnyt lounaissuomalaisen luonnon tuhannet eri paikat, mutta näillä suunnin ei hänkään ole aiemmin liikkunut. Livian omistaja, Peimarin koulutuskuntayhtymä, on vastikään hakenut runsaat 7 hehtaaria omistamaansa vanhaa metsää Metso-suojeluohjelmaan. Purilanjoen latvavesillä on lehtomaista metsää, luhtaa, pystylahopuuta ja näyttäviä raviineja eli veden uurtamia, jyrkkiä, kapeita laaksoja. Rauhoitetuista lajeista voi suurella onnella nähdä harsosammalta, lehtohavusammalta ja vaikka liito-oravan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Juha Paju-Heikkilä
Ei tukanpesua vaan sammalen määritystä. Kyl se soukkalehväsammal o, täyty ol!
Ei tukanpesua vaan sammalen määritystä. Kyl se soukkalehväsammal o, täyty ol!
Juha Paju-Heikkilä
Voik tätä usko? Hieno esiintymä uhanalaista sammalta löytyi kuin löytyikin. Harsosammal, Trichocolea tomentella, on kuin korallin ja persiljan yhdistelmä.
Voik tätä usko? Hieno esiintymä uhanalaista sammalta löytyi kuin löytyikin. Harsosammal, Trichocolea tomentella, on kuin korallin ja persiljan yhdistelmä.
Juha Paju-Heikkilä
Luontoa voi tarkkailla myös pystyasennossa! Laaksonen ja Karhilahti muurahaispesän asutushistoriaa miettimässä, taustalla pudotus alas raviiniin.
Luontoa voi tarkkailla myös pystyasennossa! Laaksonen ja Karhilahti muurahaispesän asutushistoriaa miettimässä, taustalla pudotus alas raviiniin.

Muutkin metsänomistajat, jotka haluaisivat säästää luonnonarvoiltaan rikkaan metsänsä kaadolta, voivat tarjota sitä suojeltavaksi Metso-ohjelmaan, jolloin valtio maksaa suojelusta korvauksen puuston arvon perusteella. Kunnat, seurakunnat ja perikunnatkin voivat siis talousmetsäkäytön sijaan saada tuloja metsästä suojelemalla sen. Metso-ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2008 ja se jatkuu ainakin vuoteen 2025. Metso-kohteeksi voidaan hyväksyä metsä, joka on ollut pitkään häiriöttömässä tilassa - söyrimätön, niin kuin Karhilahti sanoisi. Lehdot, puronvarret, lähteiden ympäristöt, paahteiset rinteet ja järeä, vanha puusto ovat hupenevaa, monimuotoista luontoa, joita pyritään näin säilyttämään.

Juha Paju-Heikkilä
Jääkauden uurtaman jyrkän raviinin pohjalla soljuu auringonkultaama puronvarsi ja sen monenkirjavat lajit.
Jääkauden uurtaman jyrkän raviinin pohjalla soljuu auringonkultaama puronvarsi ja sen monenkirjavat lajit.
Juha Paju-Heikkilä
Luontoasiantuntija Ari Karhilahti, harjoittelija Heli Laaksonen ja äiti maa. Mitenkään muuten kuin nenä kenttäkerroksessa kiinni ei pieniä, hienoja puronvarsilajeja voi havaita.
Luontoasiantuntija Ari Karhilahti, harjoittelija Heli Laaksonen ja äiti maa. Mitenkään muuten kuin nenä kenttäkerroksessa kiinni ei pieniä, hienoja puronvarsilajeja voi havaita.

Jo ennen suojelualueen puolelle sukeltamista Karhilahti poimii maasta lahon oksan ja julistaa sienestyskauden alkaneeksi, sillä oksalla kasvaa millinmittaista sienikaunokaista toukotipakkaa. ,

Metsä holahtaa syväksi puronvarsirotkoksi kuin varkain. Yhtäkkiä kangasmetsiköstä laskeudutaan salaperäiseen notkoon, virta kiemurtelee välillä hiekkapohjaisena, sujahtaa joskus näkymättömiin juurakkojen alle ja laajenee välillä lähes mutaiseksi lähteiköksi. Purovedet juoksevat eteenpäin Salon saviseutujen jokina ja päätyvät Halikonlahteen, suureen mereen.

Juha Paju-Heikkilä
Jääkauden uurtaman jyrkän raviinin pohjalla soljuu auringonkultaama puronvarsi ja sen monenkirjavat lajit.
Jääkauden uurtaman jyrkän raviinin pohjalla soljuu auringonkultaama puronvarsi ja sen monenkirjavat lajit.
Juha Paju-Heikkilä
Syvänvihreä, pitkä isonäkinsammal heijaa puronvirrassa kuin hiuspalmikko.
Syvänvihreä, pitkä isonäkinsammal heijaa puronvirrassa kuin hiuspalmikko.

Äärimmäisen uhanalaista jokihelmisimpukkaa eli raakkua ei vesissä elele, mutta periaatteessa näinkin pienissä, puhdasvetisissä puroissa voisi kohdata vuollejokisimpukan ja joskus jopa purotaimenen. Maasto on vaikeakulkuista ja hyvin herkkää: tästä ei voi koskaan tulla suuren yleisön käyntikohdetta. Saappaatkin tekee mieli riisua jaloista ja kulkea sukkasillaan.

Juha Paju-Heikkilä
Muurahaiset ovat hylänneet pesänsä ja antaneet sammalen valloittaa keon. Kauniit ruusukesammalen kasvustot on helppo tunnistaa.
Muurahaiset ovat hylänneet pesänsä ja antaneet sammalen valloittaa keon. Kauniit ruusukesammalen kasvustot on helppo tunnistaa.

Sammalrakastajalle nämä lähteiköt ja puronvarret ovat aarre. Läksyämpäriin ei voi suojellulta alueelta kerätä mitään, mutta kuvaaminen on sallittua ja kameraan kertyykin satamäärin lähikuvia sammaleikoista kotiväen taivasteltavaksi. Voiko olla hienompaa, kun löytää etsimänsä?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Juha Paju-Heikkilä
Halikon Purilanjoen latvavesistöillä sijaitsee Peimarin koulutuskuntayhtymän Metso-ohjelmalla vastikään suojeluun haettu metsä: paljon lahopuuta, rehevää aluskasvillisuutta, tihkupintoja, puroverkostoa.
Halikon Purilanjoen latvavesistöillä sijaitsee Peimarin koulutuskuntayhtymän Metso-ohjelmalla vastikään suojeluun haettu metsä: paljon lahopuuta, rehevää aluskasvillisuutta, tihkupintoja, puroverkostoa.

Kirjoittaja on luonto- ja ympäristöalan opiskelija Liviassa.

Luonto Plus -jaksojen kohteet kartalla.

Ikonia klikkaamalla pääset suoraan aiemmin kuvattuihin jaksoihin. Tarkka sijainti selviää karttaa zoomaamalla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sari Rannikko
Purilanjoen raakut
On Halikon Purilanjoessa raakkuja, ainakin v. 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan. Tästä oli juttu silloin Salon Seudun Sanomissa. Asun itse joen varrella ja lapsena löydettiin kesäisin simpukankuoria joen reunoilta, kun veden pinta laski.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.