Käsityöt

Parsiminen on taas trendikästä – lähes kaikkia tekstiilejä pystyy paikkaamaan ja parsimaan

Timo Jakonen
Taito Varsinais-Suomen erikoisneuvoja Elina Helminen näyttää, miten villasukan parsinta onnistuu.
Taito Varsinais-Suomen erikoisneuvoja Elina Helminen näyttää, miten villasukan parsinta onnistuu.

– Tässä ajassa yhä useampi pohtii suhdettaan kuluttamiseen ja sitä, kuinka jo pienillä teoilla on merkitystä, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. Hän muistuttaa, että tuotteiden korj...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Lue juttu ja tutustu myös muuhun digisisältöömme.

Tilaa 1 kk 1,90 €

Tee tilaus verkkosivuillamme. Pääset lukemaan jutun ja tutustumaan myös muuhun digisisältöömme.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Milloin oli ennen?
“ Ennen parsittu sukka tai paita oli hävettävä.”

Kun minä olin lapsi, siis ennen, parsittuja sukkia tai paikattuja vaatteita ei hävetty – niitä oli kaikilla. Mutta kun kasvoin nuoreksi, alkoivat ajat muuttua. Varsinkin kaupungeissa paikattuja vaatteita katsottiin pahasti, nehän selvästi olivat merkki köyhyydestä. Isossa maailmassa tosin hipit tallustivat kaiken maailman rytkyissä, mutta hehän eivät kuuluneetkaan “tavallisiin” Ihmisiin.

Sitten minusta tuli aikuinen ja vaateteollisuus alkoi valmistaa vaatteita kankaista joiden pintaan oli painettu paikan näköinen paikka. Iso kotimainen yrityskin myi kovalla hinnalla mekkoja, joita koristivat eri väriset painetut taskut. Siis yhtä tyhjän kanssa. Sitten sekin unohtui.

Niin unohtui paikkaamisen ja parsimisen taitokin. “Rahaa” oli – ja pankit jakoivat sitä auliisti lisää, joten Ihminen oppi ostamaan aina uutta, kun paitaan tuli reikä. Tai tarha, jota ei osattu poistaa. Kuitenkin usein seitsemää lihavaa vuotta seuraa seitsemän laihaa vuotta ja niin kävi silloinkin. “Raha” piti maksaa takaisin ja vei Suomestakin yksi toisensa jälkeen teollisuuden, joka oli valmistanut meille paikkauskelpoisia vaatteita.

Sitten Ihminen oppi piilottamaan paikatun paikan. Niksi-Pirkka kertoi toinen toistaan kätevämpiä vinkkejä miten tehdä vanhasta vaatteesta uusi. Niille, joilla oli ompelukone jossain ullakolla pölyn alla. Tulipa jopa aika, jolloin oli muodikasta esiintyä kuluneissa ja rikkoontuneissa vaatteissa. Niille, joilla ei ollut ompelukonetta. Ja niille, jotka eivät tienneet mikä ovat ompelulangan ja -neulan perimmäinen tarkoitus.

Nyt Ihmistä kurittaa Korona. Köyhyys ja Kuolema. Ne jotka osaavat, selviävät. Vuosikymmeniksi uhohdetut käsien taidot ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Jopa Miehet kutovat ja virkkavat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Milloin oli ennen?
Tilanne on muuttumassa.

Ns. vintage-vaatteet tekevät ilmeisesti nykyisin hyvin kauppansa, ja olen huomannut oman sukuni piirissä sen, että isoäidin aikoinaan tekemät villapuserot ja muut lasten- ja aikuistenkin vaatteet ovat "aivan ihkuja".

Ehkä tämä parsimisen ja muun omakätisen vaatehuollon taito on sitten katoavaa kansanperinnettä, en tiedä.

Joka tapauksessa on ikävää, jos näin olisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Milloin oli ennen?
Jos ei ole koit päässeet syömään ja muutenkin asianmukaisesti säilytettyjä pitävät varmasti vielä kutinsa. Tämän päivän ihminen saattaa kyllä esim. villavaatteen tuhota alta aikayksikön. Pesemällä koneessa. Näin talvella ja varsinkin pakkasella olisi hyvä antaa lumikäsittely.

Ne nykyään Vintage-vaatteet tehtiin kestämään. Ei pukuja ostettu joka tilaisuuteen, eikä mekkoja kaikkiin rientoihin - eikä niitä pesty joka mutkassa. Sen lisäksi ne silitettiin, sekin säästää vaatetta, oikein tehtynä. Jopa pula-ajan vaatteita on säilynyt näihin päiviin.

Valitettavasti minullakaan ei ole ketään, jolle siirtäisin parsimisen ja paikkauksen jalon taidon, mutta hyvä että edes lehti näyttää - jos vaikka joku ottaisi kopin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Milloin oli ennen?
"esim. villavaatteen tuhota alta aikayksikön. Pesemällä koneessa."

Tunnustan, ja häpeän.

Äitini tekemä (islanninvillasta, kuulin myöhemmin asiantuntijoilta) villapaita meni pesukoneeseen ... lopputuloksesta en tässä tohdi edes kertoa ...

Sen jälkeen olen tässäkin asiassa paljon oppineempi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Milloin oli ennen?
Ennen kohdallani koskee 4-5 vuotta sitten. menin Uttulaan (nimeä ei muutettu) asioimaan. Liikkeessä oli myyjä sekä toinen henkilö, asiakas tai muuten. Esittäessäni asiani: Farkut, sellaiset edukkaammat ja ehjät. Tuo toinen henkilö ilmeisen oudoksui että olinko kummajainen. No informointi auttoi vaikka kummastelu jäi. En kaivannut sellaisia paljon kalliimpia, valmiksi rikkinäisiä. Enkä onneksi vielä ole toiminnallani saattanut farkkujani kalliimman näköiseksi. Aikoinaanhan oli sanonta "vaatteet tekevät miehen". Vielä en ole havainnut että sanonta pitäisi paikkansa. Sensijaan olen nähnyt mitä taitoa ja näppäryyttä vaatii esim. villasukan tai pöksyn polvikohdan "elvyttäminen" uuttavastaavaan kuntoon. Autojakin kolarikorjataan. Ihmisillekin sattuu erilaisia asioita joista jää arpia. Että mikäli kohtaa ns. "halveeraajia" niin omanarvontunto kuntoon ja sanoo esimerkiksi: Tämä on minun tapani osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sinä näköjään ostit uuden sähköauton.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Milloin oli ennen?
Aimäävai?: Saat hävetä, mutta et varmasti ole ainoa ja moni heistä ei edes ymmärrä hävetä.
Tuohon edelliseen kommenttini lumikäsittely-kohtaan haluaisin lisätä, että erityisesti villa, kuten monet muutkin vaatteet, pitää tuulettamisesta. Kuten mummuni sanoisi: käännä nurinperin ja laita hengariin tai pyykkinarulle ulos joksikin tunniksi tai pakkasella vaikka yöksi.

Hima-Hönö: Villasukkia en ole elvyttänyt juuri muuten kuin parsimalla, mutta polvipussit olen. Työkaluina silitysrauta ja kostea silitysliina (vanha ”hiutunut” puuvillainen tai pellavainen astiapyyhe), joilla silitetään polvenkohta sileäksi. Toistetaan tarvittaessa. Hiutunut = ohueksi kulunut.
Onko jotain muita tapoja?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.