Suoli ja tunteet

Suoliston bakteerit voivat vaikuttaa paitsi terveyteen, myös ihmisen mieleen – jopa tunteisiin. Arkijärjellä uskomattomalta tuntuvaa yhteyttä tutkitaan ihan vakavasti.

Irlantilaistutkijoiden rottakokeet ovat antaneet viitteitä kiinnostavista yhteyksistä suolen ja mielen välillä.

Lehtori Siobhain O’Mahony Corkin yliopistosta Irlannista tutkii, miten suoliston miljoonat mikrobit vaikuttavat aivojen kehitykseen. Häntä kiinnostaa erityisesti varhaislapsuuden stressi. Vaikuttaako se suolen epätasapainoon ja myöhempiin terveysongelmiin?

O’Mahony kollegoineen on tutkinut asiaa rottakokein.

Tutkijat erottivat rotanpoikasia emostaan, mikä stressasi niitä. Rottien annettiin sitten kasvaa, kunnes niiden ikä vastasi ihmisen 30–40 ikävuotta.

Stressattujen rottien suoliston bakteeristo oli muuttunut epäsuotuisaksi.

– Huomasimme, että näillä rotilla oli enemmän masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvää käytöstä, O’Mahony kertoo.

Tutkijat päättelevät, että varhainen stressi vaikuttaa bakteeristoon, joka puolestaan voi vaikuttaa keskushermoston kehitykseen ja myöhempiin terveysongelmiin. Tutkijat keskittyvät erityisesti ärtyneen suolen oireyhtymään sekä ahdistuneisuuteen ja masennukseen.

O’Mahonyn mukaan rotilla havaitut mekanismit vaikuttavat todennäköisesti myös ihmiseen. Hän toki myöntää, että rottakokeiden tuloksia ei voi ongelmitta yleistää ihmisiin.

Probiootit avuksi

Tutkijat antoivat osalle stressatuista rotista vatsalle hyödyllisiä probiootteja eli bifidobakteereita. Voitaisiinko näin estää stressin haitat?

Kokeessa paljastui, että maitohappobakteereja poikasena saaneiden rottien suolimikrobisto ei häiriintynyt, vaikka rottia stressattiin. Nämä rotat eivät myöskään käyttäytyneet ahdistuneesti aikuisiällä. Niiden kipukynnys oli korkeampi.

Koe-eläiminä on ollut myös rottia, joilla ei ole lainkaan mikrobeja suolistossa.

– Nämä rotat olivat enemmän autistisen kaltaisia eivätkä hakeutuneet mielellään muiden rottien seuraan.

Ensi kuukaudet tärkeitä

Suolen ja mielen yhteyksistä on jo jonkin verran tutkimustietoa ihmisistäkin. Tutkimuksissa on saatu viitteitä esimerkiksi siitä, että autististen lasten suolistomikrobisto olisi tavallisesta poikkeava.

Tiedetään myös, että bifidobakteereilla on suotuisia terveysvaikutuksia.

– Bifidobakteereilla on valtavan suuri vaikutus aivoihin, tunteisiin ja mielialojen kehittymiseen, O’Mahony sanoo.

– Ne ovat hyvin tärkeitä bakteereita varhaisina elinvuosina.

O’Mahony selittää, että elämän ensimmäiset kuukaudet ovat tärkeitä suolistobakteerin muokkaajia. Vauva saa bifidobakteereita synnytyksessä ja rintamaidosta. Keisarileikkauksessa eli sektiossa äidin emättimen hyödyllisiä bakteereita ei kuitenkaan siirry vauvaan. Pulloruokinnassa vauva ei myöskään saa samoja hyviä bakteereita kuin rintaruokinnassa. Antibioottikuuritkin vaikuttavat haitallisesti suoliston bakteereihin.

O’Mahony korostaa varovaisuutta pienten lasten antibioottien käytössä ja terveellisen ravinnon tärkeyttä.

– Varhaislapsuudessa tarvitaan tasapainoinen, hyvä bakteeristo.

Koliikkivauvoja tutkitaan

Tutkijat ovat vasta alkaneet ymmärtää, että suolistomikrobisto vaikuttaa aivojen ja keskushermoston kehitykseen. On vielä paljon, mitä ei tiedetä.

O’Mahonysta tärkeintä on ymmärtää, kuinka suuri merkitys varhaislapsuudella on suoliston mikrobiston kehittymiselle.

– Kahden vuoden ikään asti lapsen suoliston mikrobisto muuttuu herkästi. Kaksivuotiaana bakteeristo muistuttaa sitä, mikä se aikuisuudessa on.

O’Mahony aikoo tutkia seuraavaksi, kuinka varhaislapsuuden antibioottikuurit vaikuttavat keskushermoston kehitykseen. Tutkimuksessa selvitetään koliikista kärsivien vauvojen suolistobakteeristoa.

– Tutkimme koliikkivauvoja ja heidän käytöstään kolme-, viisi- ja yhdeksänvuotiaana, O’Mahony kertoo.

Turun yliopistontuoreessa tutkimuksessa keskosvauvoille annetut prebiootit ja probiootit vähensivät itkuisuutta ja flunssaa. Tiedosta voi olla apua lapsiperheille.

Lisääntyvä tieto suoliston mikrobistosta voi muuttaa jopa mielen sairauksien hoitoa. Jos O’Mahonyn ennustus osuu oikeaan, tulevaisuudessa masennuksen hoitoon voitaisiin määrätä maitohappobakteereita.


Anna Kuusela

Probiootit

– Probiootit ovat eläviä mikrobeja (esim. maitohappobakteerit, tietyt hiivat), jotka voivat tasapainottaa ruuansulatuskanavan mikrobistoa ja joilla voi olla suotuisia terveysvaikutuksia.

– Probiootteja voidaan käyttää ravintolisänä ja esimerkiksi antibioottiripulin hoitoon.

– Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei ole hyväksynyt yhtään terveysväitettä probiootteja sisältäville tuotteille.

– Probiootit liitetään usein hapanmaitotuotteisiin, esimerkiksi piimään ja muihin hapatettuihin elintarvikkeisiin kuten hapankaaliin.

– Elintarvikkeissa on yleisimmin laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.