Istanbul käy monenlaiseen nälkään

Uusi moskeija eli Yeni Camii on Istanbulin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva: Uula Neitola
Uusi moskeija eli Yeni Camii on Istanbulin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva: Uula Neitola

Galatan tornin varjo hälventyy päivän taantuessa iltaan. Genovalaisten vuonna 1348 Konstantinopolin esikaupunkiin rakentaman tornin juurelle kerääntyvät nyt eurooppalaiset nuoret nauttimaan pussikaljoistaan.

Nälkä yllättää. Ilta on Istanbulissa nälkäisten aikaa.

Kun Istanbulissa haluaa sukeltaa makujen maailmaan, moni tekee sen vaikean kautta tutkaillen turisteille suunnattuja ruokalistoja. On lähdettävä yleisestä; hyppään taksiin ja lausun kuskille ainoan sanan, jonka turkiksi tiedän. Döner.

Kuski kurvaa Taksim-aukion laidalle. Niin turistien kuin paikallisten suosiman aukion laidoilla on lukuisia kojuja, joista sitä saa. Nimittäin aitoa turkkilaista döneriä, meikäläisittäin kebabia.

Sana kebap voi tarkoittaa mitä tahansa paahdettua naudan-, sian- tai lampaanlihaa tai kanaa. Kebaplajeja on useita. Turkkilainen shish kebap on grillivarras, jonka saa juuri sellaisilla herkuilla kuin haluaa.

Istiklal Caddesi on yksi Istanbulin kuuluisimmista kaduista. Se sijaitsee historiallisessa Beyoglun kaupunginosassa. Parin kilometrin pituiselle kadulle mahtuu kauppoja, ravintoloita ja pubeja. Vaunukeittiöissä myydään paahdettuja simpukoita riisin ja sitruunakastikkeen kanssa. Yhdellä liiralla saa kaksi simpukkaa. Syön ainakin kuusi.

Aidon turkkilaisen ravintolan tunnistaa siitä, ettei sillä ole nimeä. Astun tällaiseen, ja paikallisten tapaan saan lautaselleni sigara börekiä eli fetatäytteisiä kääröjä, köfteä eli naudan tai lampaan jauhelihasta tehtyjä lihapullia ja jälkiruuaksi ylimakeaa baklava-pasteijaa.

Sopii niin eksotiikanjanolle kuin pienelle budjetille.

”Istanbul sai Konstantinopolilta kaiken loiston Bosporin rantamilta, nimeään ei Konstantinopolilta Istanbul vaan pitää saanutkaan”, lauloi Olavi Virta.

Kulttuurista ja historiasta pitävälle Istanbul on verraton. Kaupungin historia idän ja lännen risteyksessä juontaa juurensa vuodesta 667 eKr. Tuolloin kreikkalaiset perustivat Bosporinsalmen länsirannalle siirtokuntakaupungin, Byzantionin.

Vuonna 330 jKr. Rooman keisari Konstantinus Suuri valitsi Byzantionin Rooman uudeksi pääkaupungiksi, ja se toimi Bysantin eli Itä-Rooman keisarikunnan pääkaupunkina aina vuoteen 1453 asti, jolloin Osmanien sulttaani Mehmed II valloitti sen ja teki siitä Osmanien valtakunnan pääkaupungin.

Samalla kaupunki nimettiin Istanbuliksi. Turkin tasavallan perustaja Kemal Atatürk määräsi vuonna 1930, että nimeä on käytettävä myös kansainvälisessä yhteydessä, joskin kreikaksi kaupunki kantaa yhä vanhaa nimeään.

Istanbul on Turkin suurin kaupunki 13,6 miljoonalla asukkaallaan, ja sen huomaa katukuvassa. Kaupungin keskustassa kannattaa kierrellä rauhassa, sillä näkemistä on paljon. Hagia Sofia, Sininen moskeija, Topkapin palatsi ja lukuisat arkeologiset museot sijaitsevat kaikki pienen etäisyyden päässä toisistaan.

Galata-tornia lähestyessä kannattaa varautua kiemurteleviin ylämäkiin. Torni ei ole niin lähellä kuin ensisilmäykseltä saattaa näyttää.

Vilkaista kannattaa kuitenkin myös Kultaisen Sarven vilkkaaseen satamaan. Huumaavilta tuoksuvien kalaravintoloiden takana sijaitsee hieman yllätyksekseni Istanbul Modern. Museo tarjoaa mielenkiintoisen kattauksen turkkilaista nykytaidetta.

Satamasta onkin kätevä hypätä vesibussiin. Siinä missä Kultaisen Sarven alueen keittiöt tuottavat vielä jokseenkin paikallisen valtavirtamaun herkkuja, Aasian puoleisen Istanbulin ruoka ja maustekulttuuri ovatkin jo aivan muuta.

Tämä kaupunki ei tunnu loppuvan koskaan.

UULA NEITOLA

Top 5

Hagia Sofia. Bysantin valtakunnan keisari Justianus I rakennutti palatsin 500-luvulla, ja se oli kristillisen maailman mahtavin kirkko miltei 1000 vuoden ajan. Turkkilaisvalloituksen myötä se muutettiin moskeijaksi vuonna 1453.

Suuri basaari. Jättimäinen kauppa-alue palvelee sekä paikallisten että matkailijoiden ostoshaluja.

Sininen moskeija. Sulttaani Ahmed rakennutti 1600-luvulla moskeijan Hagia Sofian naapuriin, ja sen oli tarkoitus syrjäyttää naapurinsa pois maailman merkittävimmän moskeijan paikalta.

Galata-torni. Istanbulin maamerkin juurella pääsee seuraamaan aitoa turkkilaista elämää. Tornin huipulta on huikea näköala suurkaupungin jokaiselle nurkalle.

Taksim-aukio. Turistien ja paikallisten asukkaiden suosima liikenteen keskipiste, jonka läheisyydessä on hotelleja, kauppoja ja ravintoloita.

Toimitus korjaa juttua 18. huhtikuuta kello 16: Valokuvassa oli Uusi moskeija eli Yeni Camii, ei Sininen moskeija. Kartassa Hagia Sofian kirkon oikea paikka on Sinisen moskeijan pohjoispuolella Topkapista länteen. Palatsin nimi on Topkapi. Kauppakadun nimi on Istiklal Caddesi ja se sijaitsee Beyoglun kaupunginosassa.

Istanbul sijaitsee idän ja lännen risteyksessä. Sen voi huomata niin katukuvassa kuin makumaailmassa.
Istanbul sijaitsee idän ja lännen risteyksessä. Sen voi huomata niin katukuvassa kuin makumaailmassa.
Istanbul sijaitsee idän ja lännen risteyksessä. Sen voi huomata niin katukuvassa kuin makumaailmassa. Kuva: Uula Neitola
Istanbul sijaitsee idän ja lännen risteyksessä. Sen voi huomata niin katukuvassa kuin makumaailmassa. Kuva: Uula Neitola
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.