Dominikaaninen tasavalta – lomaparatiiseja ja lautamajoja

Trooppisesta rantalomasta unelmoiville on vaikea löytää houkuttelevampaa kohdetta kuin Dominikaanisen tasavallan pohjoisrannikolla sijaitseva Samanan niemimaa. Kuva Las Terrenasin pikkukaupungin useita kilometrejä pitkältä hiekkarannalta.
Trooppisesta rantalomasta unelmoiville on vaikea löytää houkuttelevampaa kohdetta kuin Dominikaanisen tasavallan pohjoisrannikolla sijaitseva Samanan niemimaa. Kuva Las Terrenasin pikkukaupungin useita kilometrejä pitkältä hiekkarannalta.

Hurrikaani riehuu Karibialla. Lento Miamista Santo Domingoon on myöhässä. Matkustajilla, joista valtaosalla on Dominikaanisen tasavallan passi, on edessä kuoppainen taival. Kun Boeing viimein lähtee nousukiitoon, tehdään penkeillä ristinmerkkejä.

Vain muutamilla matkustajilla on varaa huojentaa oloaan Jack Danielseilla. Myrskyrintama on kuitenkin jo heikentynyt, ja parin tunnin kuluttua kone laskeutuu turvallisesti Las Americasin kansainväliselle lentokentälle.

Taksin kiitäessä kentältä kohti vanhaa kaupunkia, ei tien eteläpuolella vellova Karibianmeri ole turkoosi, vaan ankean harmaa. Radiossa kerrotaan hurrikaania valokuvanneesta naisesta, jonka tulva vei mukanaan.

Uhrien kokonaismäärä ei vielä ole tiedossa, mutta selvää on, että moni on kuollut ja tuhannet menettäneet kotinsa.

Kaksijakoinen maa

Hispaniolan saarella sijaitseva Dominikaaninen tasavalta on kaksijakoinen maa, yhtä aikaa sivistynyt ja taikauskoinen, moderni sekä takapajuinen. Köyhyys on läsnä kaikkialla paitsi rannikoiden yltäkylläisissä turistikohteissa. Luksushotelleissa ei keskustella nälästä, vaan rommeista ja sikareista.

Turismi tuo kuitenkin alueellista vaurautta. Presidentti Danilo Medinan tulevaisuuden näky on, että Dominikaaninen tasavalta, joka on kehitysmaa, nostaa vuotuiset turistivirtansa 4 miljoonasta 10 miljoonaan.

Ehkä näin käy, koska parempaa ja nopeampaa lääkettä elintason kohottamiseksi ei ole näkyvissä. Se väestönosa, joka hyötyy rannikkokaistaleille rajatusta ylikansallisesta dollari-turismista, on kuitenkin huolestuttavan pieni.

Idässä golfataan

Santo Domingo on ensi näkemältä alakuloinen kaupunki. Kaksi miljoonaa asukasta ja luhistuva infrastruktuuri. Ikkunoissa kalterit ja niiden takana ainainen huoli toimeentulosta. Mutta verhoa raottamalla löytyy myös värejä ja kauneutta, iloa ja toivoa.

Turismi keskittyy pääkaupungin sijasta itärannikolle. Siellä sijaitsevat mahtipontiset lomaparatiisit La Romana, Punta Cana ja Bavaro. Rantaelämää, golfia, kantriklubeja ja eksoottisia drinkkejä.

Pesunkestävä britti Shaun Snell johtaa La Romanassa sijaitsevan Casa di Campo -lomakeskuksen Shooting Centeriä. Snellin vetämiin ryhmiin on tungosta, vaikka ilmaisia mojitoja on luvassa vasta haulikkoammunnan jälkeen.

– Meillä on maailman parhaat radat ja puitteet, Snell sanoo.

Rommia ja rytmejä

Samanan vehreä niemimaa pohjoisessa on itäosien turistikohteita kiinnostavampi ja henkeäsalpaavan kaunis. Pieni expreso-bussi kiipeää vaivalloisesti ylätasangolle, jossa karja käyskentelee palmujen varjostamilla niityillä, ja ruoho heiluu tuulessa.

Suomalainen Lotta, 25, on pikaruokalan kokkina Las Terrenasin ystävällisessä pikkukaupungissa. Riisiä ja papuja, jambalayaa Louisiana-tyyliin ja ”maailman halvimpia hampurilaisia". Annoksia tilataan harvakseltaan. Pääosa asiakkaista on miehiä, jotka tulevat vanhoilla Kawa-moottoripyörillään juomaan olutta. He viipyvät hetken ja kaasuttelevat tiehensä - vain tullakseen pian uudestaan.

Lotta on asunut seudulla vuoden. Hän on jo toipunut pahimmista kulttuurishokeista, kuten ovettomasta ulkokäymälästä. Iltamyöhällä töiden jälkeen hän polkee viiden kilometrin matkan kotiin, jossa poikaystävä on jo tovin katsellut pimeän kujan suuntaan.

Pääkadun varrella mustat miehet istuvat puisilla jakkaroilla, mopojen satuloissa ja kiviaitojen päällä. Vieressä on valaistu vaunu, josta saa 120 pesolla pullon kansallisjuomaa rommia. Kärry on avoinna läpi yön. Miksi huolehtia huomisesta? Tärkeintä, että merenge-rytmit kaikuvat joka puolelta – kaikkialta, missä vielä palaa valo.

Haitalliset ajatusmallit

Pääkaupungin Santo Domingon katuja kävellessä, värikkäästi maalattuja taloja katsellessa ja iloisten ihmisten höpöttäessä espanjaa ei heti huomaa, miten suuria ongelmia köyhyys aiheuttaa. Vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista, Azuan maakunnassa, puhutaan jo valtavista ongelmista, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan.

Azuan väestöstä lähes puolet on alaikäisiä. Valtaosa talouksista saa kotiinsa sähköä, mutta sen laatu on heikko ja sähkökatkot yleisiä. Kaasulamppuja ja kynttilänvaloa käytetään valaistukseen iltaisin. Perheet varastoivat vettä tankeissa takapihallaan perustarpeisiinsa. Puhdasta juomavettä saadaan keittämällä.

Lähes 40 prosenttia alueen 15–19-vuotiaista tytöistä on ollut tai on raskaana. Suurin osa 3–5 vuotiaista lapsista ei osallistu esikouluun. Kouluissa on huono hygieniataso, ja pahoinpitelyitä ja hyväksikäyttöä tapahtuu paljon.

Azuan on yksi Plan Internationalin kehitysapukohteista Dominikaanisessa tasavallassa.

– ”Me vain kasvatamme”, on yleensä perusteena väkivallalle. Tällaiset ajatusmallit on muutettava, eivätkä ne poistu hetkessä. Paljon myönteistä on kuitenkin saatu aikaan, toteaa Azua-projektissa työskentelevä Julio De Leon.

Opiskelu on ainoa tie

Maria, 18, opiskelee tuotantotekniikkaa Santo Domingon yliopistossa. Hän jakaa samanlaiset haaveet koulutuksesta ja uran luomisesta kuin kuka tahansa hyvinvointivaltion nuori.

Insinööriksi tähtäävä Maria tietää, että opiskelu on dominikaaninuorille lähes ainoa tie parempaan toimeentuloon.

– Monella on tässä yhteiskunnassa vaikeaa. Jos et opiskele itsellesi ammattia, ei ole mahdollista saada kunnon töitä. Kouluttamattomien työt ovat mitättömiä ja palkat huonoja. Mutta vaikka elämä täällä ei ole helppoa, olen maastani ylpeä.

Valmistuneillekaan ei välttämättä ole tarjolla töitä. Tällä hetkellä viidesosa maan väestöstä on työttömänä. Näistä nuoria on noin kolmannes.

– Yliopisto jossa opiskelen, on yksi halvimpia, muttei missään nimessä halpa. Äiti ja isä tukevat taloudellisesti, jotta voin keskittyä opiskeluun. Olen heille kiitollinen, Maria sanoo.

PERTTU HEMMINKI ja SUVI KAINULAINEN

Azuan alueen Hato Nuevo -kylän reippaat koululaiset ovat päässeet muun muassa suomalaisen kehitysavun piiriin.
Azuan alueen Hato Nuevo -kylän reippaat koululaiset ovat päässeet muun muassa suomalaisen kehitysavun piiriin.
Santo Domingon vanhaa kaupunkia halkovan Padre Billini -kadun poikkikujilla elämä soljuu yhä entisaikojen malliin.
Santo Domingon vanhaa kaupunkia halkovan Padre Billini -kadun poikkikujilla elämä soljuu yhä entisaikojen malliin.
Azuassa kirjastot eivät ole prameita, mutta sisällö on löytyy kirjojen ohella myös ripaus tietotekniikkaa.
Azuassa kirjastot eivät ole prameita, mutta sisällö on löytyy kirjojen ohella myös ripaus tietotekniikkaa.