Goldaun maanvyöryn jäljillä Sveitsissä

TS/Lauri Hokkinen<br />Goldaun maanvyöry lähti liikkeelle Rossberg-vuorelta. Taustalla Rigi, jonka huipulta J.W. Snellman katseli "hirvittävän maanvieremän" jälkiä keväällä 1841.
TS/Lauri Hokkinen
Goldaun maanvyöry lähti liikkeelle Rossberg-vuorelta. Taustalla Rigi, jonka huipulta J.W. Snellman katseli "hirvittävän maanvieremän" jälkiä keväällä 1841.

Keskellä Sveitsiä, Zugersee -järven eteläpäässä sijaitsevassa Arthissa on vain kymmenentuhatta asukasta. Tämä pikkukaupunki on kuitenkin saanut nimensä näkyville Euroopan juna-aikatauluihin, sillä täällä sijaitsee Arth-Goldaun risteysasema, jossa myös kansainväliset junat pysähtyvät. Niinpä Arth-Goldausta voi junaa vaihtamatta matkustaa vaikkapa Kööpenhaminaan, Amsterdamiin tai Roomaan.

Arthissa syksyllä 1806 tapahtunut valtaisa luonnonmullitus toi tämän kaupungin puheenaiheeksi kaikkialla Euroopassa jo kauan ennen, kuin sen läpi rakennettiin rautatie. Kaupungin vieressä kohoavalta Rossberg-vuorelta lähti liikkeelle maanvyöry, joka hautasi muutamassa minuutissa alleen toista sataa maalaistaloa asukkaineen ja kotieläimineen. Tuhoalueen kylistä suurin oli Goldau, ja sen mukaan Sveitsissä puhutaan yhä Goldaun maanvyörystä.

Vuorenseinämien luhistumiset eivät ole Alpeilla järin harvinaisia, mutta Goldaun vyöryn laajuus oli poikkeuksellinen: Rossbergin ylärinteeltä liikkeelle lähteneet maamassat peittivät laaksossa yli kuuden neliökilometrin suuruisen alueen; kiviä ja maata kasautui paikoitellen jopa 40 metriä korkeaksi kerrokseksi. Maanvyöryn syynä pidetään täällä kesällä 1806 esiintyneitä poikkeuksellisen runsaita sateita. Eroosion vaikutuksesta rinteen kallioiden väliin ja alle oli jo syntynyt halkeamia, jotka olivat vähitellen täyttyneet kalkkipitoisella savella. Kun sadevesi tunkeutui näihin halkeamiin, kallioiden alle yltänyt savipatja pehmeni ja muodosti viettävällä pinnalla lojuneille kallionjärkäleille liukkaan alustan.

Muistopolkua vuoren laelle

Vyörymän muistoksi Goldaussa on museo, jossa on nähtävänä maamassojen alta löydettyjä esineitä, kuten kaksi kirkonkelloa. Parhaan käsityksen Goldaussa riehuneista luonnonvoimista saa kuitenkin vaeltamalla Rossbergin laelle johtavaa muistopolkua. Reitin alkuosuus johtaa maanvyöryalueen ulkoreunalta Goldaun nykyiseen keskustaan. Maamassat syöksyivät tuolloin läheiselle Lauerzin järvelle asti, ja synnyttivät siellä tsunamin kaltaisen jättiläisaallon, joka tuhosi muutamia taloja järven vastarannalla. Samalla järven pinta-ala pieneni noin kuudenneksella. Polku seuraa alkumatkalla puroa, jonka varrella näkyy maanvyöryn mukanaan kuljettamia, jopa talon kokoisia kivenlohkareita.

Retkeilijöille Goldaun polku muuttuu sitä kiinnostavammaksi, mitä ylemmäs reitti johtaa. Arth-Goldaun asemalta vyörymän lähtöpaikalle on linnuntietä matkaa vain noin neljä kilometriä. Polku kiemurtelee kuitenkin sen verran, että patikointimatkaa kertyy kaksinkertainen määrä. Normaalikuntoinen retkeilijä joutuu varaamaan nousuun ilman taukoja nelisen tuntia, sillä vuorenhuipulla häämöttävän ristin luokse kertyy korkeuseroa yli tuhat metriä.

Alkumatkan metsäisen osuuden päätyttyä vastaan tulee yllättäen lauma lehmiä, ja hieman ylempänä, entisen maanvyöryalueen keskellä, maisemaa hallitsee vauraan näköinen maatalo - kuin alueen synkkää historiaa uhmaten. Sitten polku sukeltaa hetkeksi metsään ja jatkuu luonnonsuojelualueella, jossa on opasteita seudun geologiasta, kasveista ja eläimistä. Kalkkipitoisen maaperän ansiosta täällä esiintyy muun muassa monia harvinaisia kämmekkälajeja.

Polun viimeinen osuus kulkee puuttomalla harjanteella. Täältä katsoen vuori näyttää kuin halkileikatulta, sillä kasvillisuus ei ole kyennyt valtaamaan vuoren jyrkimpiä seinämiä, eikä maisema ole juurikaan muuttunut, vaikka vyörymästä on kulunut jo yli 200 vuotta.

Rossbergin lännenpuoleinen huippu Gnipen, jonka läheltä maanvyöry sai alkunsa, kohoaa 1567 metrin korkeuteen. Maanvyöryn muistoksi viitoitettu polku päättyy tänne. Useimmille retkeilijöille tämä huippu on kuitenkin vain välitavoite. Puolen tunnin kävelymatkan päässä sijaitsee nimittäin vähän korkeampi Wildspitz, jonka laella sijaitseva ravintola houkuttelee vaeltajia.

Jos kiipeäminen yli puolentoista kilometrin korkeuteen arveluttaa, Goldaun maanvyörymän jälkiä voi tarkkailla kauempaa, esimerkiksi vastapäiseltä Rigi-vuorelta. Niin teki myös kansallisfilosofimme Johan Wilhelm Snellman toukokuussa 1841. Hän kiipesi liki 1 800 metriä korkealle Rigille jalkaisin, mutta jo vuodesta 1875 asti Rigin huipulle on päässyt Arthista myös junalla. Matka Rigin huipulle vie Arth-Goldaun päärautatieaseman vierestä lähtevällä hammasratajunalla nykyisin vain 45 minuuttia. Lisätietoja (saksaksi): www.bergsturzspur.ch

LAURI HOKKINEN

TS/Lauri Hokkinen<br />Risti Rossbergin laella muistuttaa Sveitsin uuden ajan historian pahimmasta luonnonkatastrofista, jossa yli 450 ihmistä menetti henkensä.
TS/Lauri Hokkinen
Risti Rossbergin laella muistuttaa Sveitsin uuden ajan historian pahimmasta luonnonkatastrofista, jossa yli 450 ihmistä menetti henkensä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.