Hiidenkirnu-Pirunpesän syntytavasta kiistellään

TS/Sakari Hihnala<br />Pirunpesän pystysuorilla seinillä on korkeutta 23 metriä. Tänä kesänä viimeiset jäät sulivat onkalon pohjalta 12. heinäkuuta.
TS/Sakari Hihnala
Pirunpesän pystysuorilla seinillä on korkeutta 23 metriä. Tänä kesänä viimeiset jäät sulivat onkalon pohjalta 12. heinäkuuta.

SAKARI HIHNALA

Valtatie 3:lla on Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärven Koskuen kylän kohdalla arvoituksellinen kyltti "Hiidenkirnu-Pirunpesä". Mielikuvitusta kiihottava onkalo on noin kymmenen kilometrin päässä valtatiestä Ylivallin kylässä. Viimeiset 800 metriä noustaan hyvin tehtyä sivutietä pikkuruista mäntyä kasvavalle Isovuoren kalliolle.

Kallion laella on pyöreä onkalo, joka on halkaisijaltaan noin 14 metriä ja syvyydeltään 23 metriä. Vahinkojen välttämiseksi onkalo on aidattu kaksinkertaisesti. Ulomman aidan kohdalla peritään pieni pääsymaksu. Pirunpesän pohjalle on portaat. Aidan sisäpuolella on myös 21 metriä korkea näkötorni. Ympäristössä on hirsikahvila, grillikota ja luontopolkuja.

Pirunpesästä huolehtii Ylivallin nuorisoseura. Matkailunähtävyyden esimies, nuorisoseuran taloudenhoitaja Keijo Haanpää kertoi, että Pirunpesän olemassaolo on tiedetty "aina". Luonnontilassa ollessaan aukon pinta oli pari metriä ympäröivää kalliota alempana ja suurten kivilohkareiden peitossa. Vanha kansa uskoi, että onkalo on paljon syvempi. Jotta lapset eivät menisi loukkaamaan itseään, heitä peloteltiin, että piru asuu kivenlohkareiden alla.

Pirunpesän arvoitusta selvitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1982. Jalasjärven kunta ja Geologinen tutkimuslaitos tyhjensivät sitä, mutta rahat loppuivat kesken. Onkalon arvoitus selvisi tai oikeammin sai lisää mystiikkaa vasta, kun nyt pian 80 vuotta täyttävä turkulainen alan harrasta Keijo Parkkunen vuonna 1997 sattumalta kuuli siitä. Hän oli aikaisemmin mm. tyhjentänyt hiidenkirnuja ja tutkinut tiedemiesten jääkaudeksi väittämän ajan jälkiä. Parkkunen värväsi hankkeen rahoittajaksi ystävänsä Pertti "Spede" Pasasen , joka oli rahoittanut hänen aikaisempiakin tyhjennyksiään.

Nähtävyyden esimies Keijo Haanpää oli kiitollinen Parkkuselle ja Pasaselle heidän panoksestaan Hiidenkirnu-Pirunpesän tyhjentämisestä. Ilman heidän panostaan se ei olisi nyt vuosittain noin 7 000 kävijää 25 eri maasta keräävä matkailunähtävyys. Viime vuoden kesäkuussa alueelle pystytettiin Speden patsas.

Haanpää on kiitollinen Parkkuselle myös sen takia, että hänen ansiostaan Pirunpesän kiehtovuus lisääntyi. Parkkunen on kyseenalaistanut geologien selityksen Pirunperän synnystä. Geologit eivät hyväksy Pirunpesää Euroopan suurimmaksi hiidenkirnuksi. He pitävät sitä vieläkin harvinaisempana yhdistelmänä, jonka yläosa on normaali jääkauden sulamisvesien syövyttämä hiidenkirnu ja alaosa ääriharvinainen kalliorapautuma.

Parkkunen ei usko koko jääkauteen. Hän todistaa "väitöskirjassaan", että hiidenkirnut eivät ole voineet syntyä veden kuluttamina. Synnyn on aiheuttanut äkillinen valtava kuumuus ja paine. Parkkusen ajatuksista kiinnostuneet voivat ostaa Pirunpesän hirsikahvilasta 15 euron hintaisen näköispainoksen Parkkusen vuonna 1984 ilmestyneestä kiistakirjasta.

Kun heinäkuun helteellä seisoin 23 metrin syvyydessä jäälohkareiden keskellä ja katselin Pirunpesän pystysuoria kierteisiä seiniä, en keksinyt onkalon synnylle mitään selitystä. Kylmä vesi sitä ei ollut tehnyt.

Avoinna toukokuussa viikonloppuisin klo 12-20, kesäkuussa joka päivä 12-20, heinäkuussa joka päivä 10-22, elokuussa joka päivä 12-20 ja syyskuussa viikonloppuisin 10-18. Muina aikoina, sään salliessa myös huhti- ja lokakuussa ryhmille sopimuksen mukaan, puh. 050 544 5921.

TS/Sakari Hihnala<br />Pirunpesän pystysuorilla seinillä on korkeutta 23 metriä. Tänä kesänä viimeiset jäät sulivat onkalon pohjalta 12. heinäkuuta. Pohjalle pääsee metallirappusia pitkin.
TS/Sakari Hihnala
Pirunpesän pystysuorilla seinillä on korkeutta 23 metriä. Tänä kesänä viimeiset jäät sulivat onkalon pohjalta 12. heinäkuuta. Pohjalle pääsee metallirappusia pitkin.
TS/Sakari Hihnala<br />Onkalosta saa yleiskuvan viereen pystytetystä näkötornista, jonka varjo näkyy vasemmalla. Ulompi metallinen suoja-aita vilahtaa kuvan oikeassa yläkulmassa. Aukon halkaisija on 14 metriä.
TS/Sakari Hihnala
Onkalosta saa yleiskuvan viereen pystytetystä näkötornista, jonka varjo näkyy vasemmalla. Ulompi metallinen suoja-aita vilahtaa kuvan oikeassa yläkulmassa. Aukon halkaisija on 14 metriä.
TS/Sakari Hihnala<br />Pirunpesän pystysuorilla seinillä on korkeutta 23 metriä. Tänä kesänä viimeiset jäät sulivat onkalon pohjalta 12. heinäkuuta.
TS/Sakari Hihnala
Pirunpesän pystysuorilla seinillä on korkeutta 23 metriä. Tänä kesänä viimeiset jäät sulivat onkalon pohjalta 12. heinäkuuta.
TS/Sakari Hihnala<br />Onkalosta saa yleiskuvan viereen pystytetystä näkötornista, jonka varjo näkyy vasemmalla. Ulompi metallinen suoja-aita vilahtaa kuvan oikeassa yläkulmassa. Aukon halkaisija on 14 metriä.
TS/Sakari Hihnala
Onkalosta saa yleiskuvan viereen pystytetystä näkötornista, jonka varjo näkyy vasemmalla. Ulompi metallinen suoja-aita vilahtaa kuvan oikeassa yläkulmassa. Aukon halkaisija on 14 metriä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.