Kulttuuri kukoistaa
yliopistokaupunki Tartossa

TS/Johanna Korhonen<br />Oscar Wilde ja Eduard Vilde, jotka eivät todellisuudessa koskaan tavanneet toisiaan, vaihtavat kuulumisia irkkupubin edustalla.
TS/Johanna Korhonen
Oscar Wilde ja Eduard Vilde, jotka eivät todellisuudessa koskaan tavanneet toisiaan, vaihtavat kuulumisia irkkupubin edustalla.

JOHANNA KORHONEN

Tallinnasta linja-autoja kulkee Tarttoon kymmeniä vuoroja päivässä. Liki kahdessa ja puolessa tunnissa matka taittuu myös muutamilla junavuoroilla. Tarton bussit lähtevät Tallinnan linja-autoasemalta (Lastekodu 46), aivan rakennuksen pääoven edestä. Bussi ajaa läpi virolaisen maaseudun ja pikku kylien. Pohjois-Viro on pääosin tasaista peltoa ja niittyjä. Mäkisempi Etelä-Viro on metsäisempää seutua.

Tarton linja-autoasema (Soola 2) sijaitsee noin viiden minuutin kävelymatkan päässä keskustasta. Keskusta levittäytyy Toomemäen kupeeseen. Mäen laaja puisto antaa vehreän, rauhallisen ilmeen koko kaupungille. Toinen tunnelman luoja on kaupungin läpi virtaava Emajoki. Joki laskee Viron suurimpaan järveen, Peipsijärveen.

Virolaiset ovat kutsuneet Tarttoa Emajoen Ateenaksi, venäläiset Jurjeviksi ja saksalaiset Dorpatiksi. Tuoreimpana vieraan vallan aikana virolaisten mielessä on vuosien 1945-1991 neuvostoaika. Tartossa sijaitsi tuolloin yksi Neuvostoliiton kahdeksasta suurimmasta sotilaslentokentästä. Ulkomaalaisille sallittuja suljetussa kaupungissa olivat vain lyhyet, muutaman tunnin vierailut.

Nykyään turistit ovat tervetulleita Tarttoon ja yöpymispaikkoja on hyvin tarjolla. Majoittua voi esimerkiksi Tarton ystävyyskaupunkien Uppsalan (Jaani 7) ja Tampereen vierasmajoihin (Jaani 4). Majat sijaitsevat keskustan vanhimmissa taloissa. Uppsala-talossa ruotsalainen on kuin kotonaan, sillä majan huonekalut ovat Ikean tuotantoa.

Tallinnaa edullisempien hintojen ohella turisteja Tarttoon houkuttelevat uuden ilmeen saaneet raatihuoneentori ja kunnostettujen talojen reunustama Rüütli-katu. Kaupungin näkyvin maamerkki eli Johanneksen kirkko on myös restauroitu kymmenien rappiollisten vuosiensa jälkeen. Yleisölle kirkko avattiin viime kesänä. Kirkon erikoisuutena ovat sisä- ja ulkoseiniä koristavat terrakottaveistokset.

Parhaillaan Tartossa kerätään rahaa Emajoen yli johtaneen Kivisillan uudelleen rakentamiseksi. Katariina Suuren määräyksestä noussut mahtipontinen silta tuhoutui toisessa maailmansodassa. Nykyään Emajoen yli johtaa raatihuoneentorin kohdalla kävelysilta.

Satojen vuosien kokemus opiskelijaelämästä

Yliopistokaupunki Tartosta tuli ruotsalaisten valloittajien ansiosta. Vuonna 1632 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin aloitteesta kaupunkiin perustettiin Academia Gustaviana. Vuosisatojen kuluessa yliopistolla on ollut aikaa levittäytyä kaupungin parhaille paikoille. Lähellä raatihuoneentoria kohoaakin opinahjon tyyliltään klassistinen, kuusipilarinen päärakennus (Ülikooli 18). Päärakennuksen edustavin tila on juhlasali, jossa järjestetään muun muassa konsertteja. Rakennuksessa vierailevan kannattaa käväistä myös yliopiston taidemuseossa.

Aluksi Tarton yliopistossa opiskeli lähinnä paikallisia baltiansaksalaisia. Saksankielisen yliopiston toiminta oli katkoksissa vuodet 1710-1802. Virolaiset miehet pääsivät yliopistoonsa opiskelemaan 1800-luvulla. Täysin vironkielinen opinahjoista tuli vuonna 1919 Viron ja Neuvosto-Venäjän solmittua Tarton rauhan.

Jo yliopiston alkuaikoina Tartossa opiskeli paljon suomalaisia, kuten Turun piispaksi valittu Johannes Gezelius . Myöhemmin kaupungissa ovat opiskelleet muun muassa runoilijat Saima Harmaja ja Heli Laaksonen . Yhteistyötä Turun ja Tarton yliopistojen välillä on ollut pitkään. Turun yliopisto käyttää Tartossa tukikohtanaan Alvar Aallon suunnittelemaa funkkistyylistä Villa Tammekannia.

Nykyään Tarton yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja 11 tiedekuntaa. Opiskelijoiden runsas määrä ja aktiivisuus näkyykin kaupungin jokapäiväisessä elämässä. Huhtikuun lopussa osaa jo odottaa perinteikästä kumivenerallia Emajoella. Viime vuonna opiskelijat yrittivät päästä Guinnessin ennätystenkirjaan järjestämällä maailman suurimman tyynysodan raatihuoneentorilla.

Opiskelijoille ja muillekin rauhallisempien rientojen kohde on yliopiston vierestä löytyvä Ülikooli Kohvik (Ülikooli 20). Kahvilassa kelpaa edulliset, herkulliset kakkukahvit nauttia vanhojen valokuvien ja palmujen luomassa tunnelmassa. Yliopiston kahvilan ohella hyvä ruoka- ja olutravintola on raatihuoneen läheinen Püssirohu Kelder (Lossi 28) eli vanha, tiilinen ruutikellari.

Laaja puisto ihastuttaa Toomemäellä

Yliopistoon kuuluu myös kasvitieteellinen puutarha ja kirjasto. Vuoteen 1981 saakka kirjasto sijaitsi Toomemäen tuomiokirkon kuoriosassa. Tarton tuomiokirkko raunioitui pahoin jo vuoden 1624 tulipalossa. Naakkojen pesäpaikkana suosimasta kirkosta on enää pystyssä seinät ja 1800-luvulla kunnostettu toisen päädyn kuoriosa. Tänä päivänä kuoriosassa toimii Tarton yliopiston historian museo, jossa vieraillessaan tutustuu eri tiedekuntiin ja niiden keskeisiin merkkimiehiin.

Tuomiokirkon toisen päädyn osittain pystyssä oleviin korkeisiin kaksoistorneihin avattiin viime kesänä näköalatasanteet. Tasanteilta kelpaa katsella Toomemäen puiden latvojen ylitse. Alhaalle puistoon kannattaa myös jalkautua. Vaahteroiden, lehmusten ja jalavien varjossa kulkevat polut johtavat muun muassa tähtitornin ja vanhan anatomian laitoksen luokse.

Puiston erikoisuuksia ovat sillat. Pirunsilta rakennettiin Romanovien dynastian 300-vuotisjuhlaan. Vuonna 1913 valmistunut silta on omistettu Aleksanteri I :lle. Enkelinsillan nimen historia pohjautuu mäelle 1800-luvun alussa rakennettuun englantilaistyyliseen puistoon (viroksi inglise park). Puistoa nimettäessä sanat inglise (englantilainen) ja ingli (enkeli) sekoittuvat keskenään. Näin englantilaistyylisen puiston silta ristittiin Enkelinsillaksi.

Toomemäen puistossa on lukuisia yliopiston maineikkaille opiskelijoille ja opettajille pystytettyjä patsaita. Kaupungin ehkä hauskin patsas kuitenkin löytyy raatihuoneentorilta. Raatihuoneen edessä on suihkulähde, jossa opiskelijat suutelevat toisiaan sateenvarjon alla. Tarton toinen suosittu patsas on Kaksi Vildeä irlantilaisen Wilde-pubin edustalla. Patsaat esittävät irlantilais-brittiläistä kirjailija Oscar Wildeä ja Viron proosakirjallisuuden mestaria Eduard Vildeä .

Turulla ja Tartolla yhteisiä vuosia

Muun muassa Tarton hansapäivien ohjelman laadinnassa, matkailun kehittämisessä ja opiskelijavaihdossa Turun kaupunki on kunnostautunut Tarton kaupungin kumppanina. Vanhojen yliopistokaupunkien tiivis kanssakäyminen kiteytyy jo kymmenen vuotta voimassa olleeseen yhteistyösopimukseen. Sopimuksen mukaan kaupunkien eri tapahtumien toteuttamisen suunnitelmat laaditaan aina seuraavaa kahta vuotta varten. Nykyinen sopimus on vuosiksi 2006-2007.

Turun ja Tarton yhteistyötä rikastutti vuosina 2003-2005 myös EU-rahoitteinen Viro-yhdistysten, kuntien ja seurakuntien Viro-yhteyksien tiivistäminen -hanke (Saame kokku -hanke). Hankkeen toteuttaja oli Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja partnereina toimivat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen Viro-keskus, kunnat ja seurakunnat.

- Saame kokku -hankkeen avulla muun muassa joulurauhan julistus- ja joulukaupunkiesiteideat vietiin Turusta Tarttoon. Myös Tarton Turku-infopiste sai alkunsa noina vuosina. Tauon jälkeen kesällä taas avattavassa infossa on tarjolla tietoa Turusta ja koko Varsinais-Suomesta, kertoo Varsinais-Suomen Viro-keskuksen sihteeri Reino Lemmetyinen .

Varsinais-Suomen Viro-keskus perustettiin Turkuun vuonna 1994. Yhdistyksen toimintaan sulautuivat Saame kokku -hankkeen alkaessa Turun Seudun Viro-seura ja Turku-Tartto-yhdistys. Turussa Saame kokku -hanke mahdollisti Varsinais-Suomen Viro-keskuksen toiminnan vakiintumisen Brinkkalan talon sisäpihan tiloihin.

Reino Lemmetyisen mukaan Turun ja Tarton yhteistyö on ollut molemminpuolisesti toimivaa. Tartossa on muutenkin viime vuosina menty vauhdilla eteenpäin.

- Tartossa on ollut selvä tekemisen meininki. Paljon on muuttunut kymmenessä vuodessa. Henkilökohtaisesti annan arvoa sille, että vanha Tarton henki on säilytetty. Kyllä kaupungissa bisnesmaailman säännöillä tapahtuvaa uudisrakentamista ja vanhojen rakennusten saneeraamistakin tapahtuu. Tartossa on kuitenkin tietoisesti haluttu säilyttää vanhat arvot, kunnioitettu vanhaa kulttuuria.

TS/Johanna Korhonen<br />Tarton yliopiston museossa on yli 58 000 esinettä.
TS/Johanna Korhonen
Tarton yliopiston museossa on yli 58 000 esinettä.
TS/Timo Jerkku<br />Vanhaa puurakentamista Tartossa: Kroonuaia.
TS/Timo Jerkku
Vanhaa puurakentamista Tartossa: Kroonuaia.
TS/Malev Toom<br />Panoraama raatihuoneen aukioista. Vaaleanpunaiseksi maalattu raatihuone näkyy kuvassa vasemmalla.
TS/Malev Toom
Panoraama raatihuoneen aukioista. Vaaleanpunaiseksi maalattu raatihuone näkyy kuvassa vasemmalla.
TS/Mart Trummal<br />Ülikooli-katu. Yliopiston valkoisen päärakennuksen julkisivua koristaa kuusi pilaria.
TS/Mart Trummal
Ülikooli-katu. Yliopiston valkoisen päärakennuksen julkisivua koristaa kuusi pilaria.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.