Suomalaisen iskelmän suurmiesten jäljillä

TS/Mika Huupponen<br />Rauli Badding Somerjoen kesäkioski on vaatimattoman kokoinen ja näköinen.
TS/Mika Huupponen
Rauli Badding Somerjoen kesäkioski on vaatimattoman kokoinen ja näköinen.

KALLE KIRSTILÄ

Rauli Badding Somerjoen hauta löytyy Someron kirkon hautausmaalta helposti neuvon kysymisen jälkeen. Haudalla on tuoreita kukkia, mutta pienet kiviset linnut on joku idiootti keksinyt napata mukaansa. Suomalaisen tangon suurimman säveltäjän, niin ikään nuorena kuolleen Unto Monosen hauta on löydettävä itse. Sekin löytyy pienen etsinnän jälkeen Unto Mononen yhdistyksen puheenjohtaja Rauno Kylliäisen avustuksella.

Jos Suomi olisi Amerikka, jossa kaikki on tunnetusti suurempaa, Someron hautausmaan portilla myytäisiin haudoille opastavaa karttaa. Ellei peräti kunnan matkailuneuvonnassa markkinoitaisi Someron musiikkihistorian ympärille rakennettuja paketteja. Mutta kun ollaan suomalaisella savimaaperällä keskellä kesäisesti hulmuavia vehnäpeltoja, musiikkihistoriasta kiinnostunut saa rakentaa pakettinsa itse, ja nauttii kokemuksistaan kahta suuremmalla ilolla.

Karjalassa syntyneen Unto Monosen 1940-luvulla asuttama nuoruudenkoti löytyy tuntomerkkien perusteella, kun ajetaan 2810-kantatieltä Lahden kylän suuntaan. Yhä asuinkäytössä olevaa taloa voi ihailla kohteliaasti matkan päästä. Samalla näkee ja kokee säveltäjän nuoruuden maiseman, joka oli varmasti innoittamassa kaipuuntäyteisiin tangoihin, kuten Satumaahan. Samassa kylässä, melkein naapurissa, asui myös Mentulan isäntä, joka rohkaisi ja tuki nuorta säveltäjää, jonka boheemi olemus oudoksutti maalaisyhteisössä.

- Kylähullunahan sitä Monosta kai pidettiin. Eihän hän tehnyt töitä, soitti vaan ja kulki etukenossa baskeri päässä ja tupakki huulessa, Kylliäinen kuvailee.

Toisin on nyt. Someron kaupungintalon edustalta löytyy Unto Monosen muistomerkki - kaunista somerolaista graniittia sekä kitara, kuu ja tähdet. Keskustasta löytyy myös Satumaa -hotelli ja -baari, jonka seiniä koristavat miehistä tehdyt puureliefit ja historialliset valokuvat. Itse baari on elokuisena iltana typötyhjä.

Parinsadan metrin päässä hotellista sijaitsee harmaarapattu talo, jonka yläkerrassa ahdinkoon ajautunut ja alkoholisoitunut Unto Mononen päätti päivänsä 37-vuotiaana.

Somerniemelle päin ajettaessa tien oikealla puolella tulee pian vastaan Baddingin kesäkioski. Laulajan äiti piti kioskia kesäisin aina vuoteen 1975 asti. Sittemmin se on kunnostettu kesäisin auki olevaksi nostalgiakohteeksi, jossa voi pistäytyä vaikkapa keltaisella Jaffalla. Myynnissä on myös Badding-paitoja.

Kioskin lähellä sijaitsee myös Baddingin vaatimaton lapsuudenkoti, josta näkyy tielle vain puiden verhoama pieni puinen portti.

Vieläpä keskustan ABC-huoltoasemalla Mononen ja Badding tervehtivät seinältä satunnaisia matkailijoita arkisessa miljöössä.

Musiikkiretki Somerolla päättyy itseoikeutetusti Esakallion lavalle, joka täytti juhannuksena 40 vuotta. Lavan avajaisten tähtenä oli Annikki ( Tähti ), mutta jo samana kesänä 2000-päiselle tanssiyleisölle teki ensiesiintymisensä paikallinen ujo nuorukainen, Rauli Somerjoki.

Nyt Badding ja Mononen valvovat nuoruuden terässään lavan nykymenoa vahanukkeina lavan reunalla.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.