Pikkuinen Soave
elää valkoviinistä
ja historiasta

TS/Marja Hartola<br />Näköala Soaven linnakukkulalta: viinitarhoja silmänkantamattomiin. Vanhakaupunki edessä, muurin takana uudempaa kaupunkia.
TS/Marja Hartola
Näköala Soaven linnakukkulalta: viinitarhoja silmänkantamattomiin. Vanhakaupunki edessä, muurin takana uudempaa kaupunkia.

MARJA HARTOLA

Suomalaisille tulee mieleen Soave-sanasta ensimmäiseksi yleensä valkoviini. Soave on muutakin kuin viiniä, se on myös viehättävä keskiaikainen 5 000 asukkaan pikkukaupunki Pohjois-Italiassa lähellä Veronaa.

Soavessa on viljelty viiniä jo kaksi tuhatta vuotta. Se sijaitsee keskellä Euroopan suurinta viininviljelyaluetta, josta lähtee maailmalle 55 miljoonaa pulloa viiniä vuodessa. Soaven alueella on 3 500 viinitilaa, joista tosin kolmasosa viljelee viiniä vain sivutoimisesti. Viinitarhat ovat pieniä, keskikooltaan vain noin hehtaarin suuruisia perhetiloja, joissa ei ulkopuolista työvoimaa tarvita. Kokopäiväisesti kannattava viininviljely edellyttäisi kymmenkertaista viljelyaluetta.

Pienissä tarhoissa viiniä viljeltiin aluksi vain omiksi tarpeiksi ja mahdollinen ylijäämä vaihdettiin naapurien kanssa esimerkiksi juustoon tai öljyyn. Nykyään rypäleiden jalostuksesta viiniksi ja valmiin viinin markkinoinnista huolehtii alueen viiniosuuskunta, Cantina di Soave, joka on perustettu jo 100 vuotta sitten.

Kaupunki muurien suojissa

Soavessa oli asutusta jo kivikauden aikana. Rooman vallan aikana se oli tärkeä kylä Via Postumian varrella. Nykyisen vanhankaupungin ovat perustaneet alueelle asettuneet svaabit langobardien aikana 500-luvulla. Svaabien mukaan kaupunki sai nimensäkin (Svevi-Suaves-Soavi-Soave).

Soave on tyypillinen keskiaikainen muurien ympäröimä pikkukaupunki, joka on rakennettu pienelle kukkulalle linnan ympärille. Kukkulan, Monte Tendan, huipulla oleva linna rakennettiin alun perin vanhan roomalaisen linnoituksen päälle. Ensimmäiset maininnat Soaven linnasta ovat 900-luvulta. Linnaa kutsutaan Il Castello Scaligeroksi Della Scala -suvun mukaan, joka asusti linnaa 1300-luvulla ja laajensi sitä tarmokkaasti. Linna restauroitiin 1890-luvulla ja nykyään se on avoinna yleisölle. Linnaan johtava jyrkkä kivillä päällystetty tie ottaa voimille, mutta kukkulan huipulta avautuva upea maisema viinitarhoineen ja lukuisine pikkukylineen palkitsee vaivan.

1300-luvulla rakennetuissa kaupungin muureissa on kolme porttia, joista etelässä sijaitseva Porta Verona on ollut tärkein. Sieltä lähtee keskiaikainen katu Via Roma kohti linnaa. Ahtaasti rakennetussa vanhassakaupungissa on lukuisia keskiaikaisia taloja jäljellä ja peräti kuusi vanhaa kirkkoa. Fransiskaanimunkit rakensivat 1200-luvulla Pyhän Yrjön kirkon ja dominikaanit 1400-luvulla oman luostarikirkkonsa.

Keskiaikaiset valkoviinifestivaalit

Soavessa järjestetään kaksi suurta tapahtumaa vuodessa. Vuodesta 1929 lähtien on järjestetty aina syyskuussa kuuluisat Rypälejuhlat (Festa dell''Uva). Soave oli juhlien ensimmäinen järjestäjä, mutta niitä alettiin nopeasti kopioida ja järjestää muissakin Italian viinikaupungeissa.

Toukokuun puolivälissä Soavessa järjestetään keskiaikaiset valkoviinifestivaalit (Festa Medioevale del Vino Bianco). Ohjelmassa on lukuisten viininmaistiaisten lisäksi muun muassa keskiaikahenkiset ohjelmalliset illalliset, joihin pääsee 50 euron maksulla. Kaupungin toisella pääkadulla on keskiaikamarkkinat keskiaikapukuihin pukeutuneine myyjineen ja käsityöläisineen ja toisella pääkadulla on suuret antiikkimarkkinat.

Cantina di Soaven myymälän laajasta valikoimasta kannattaa ostaa matkamuistoksi vähän laadukkaampaakin Soavea, esimerkiksi kauemmin kysytettyä Riservaa, onhan viini joka tapauksessa siellä edullista.

Soaveen pääsee Veronan rautatieasemalta bussilla numero 30 (suunta S. Bonifacio). Soaven pysäkki on aivan kaupungin muurien ulkopuolella. Festivaalipäivinä kuljettaja tosin voi jättää matkustajat parin kilometrin päähän ruuhkan takia ja loppumatka pitää kävellä.

Lisätietoja: www.comunesoave.it

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.