Turun-Tukholman laivaväylän varrella
on sodittu, seikkailtu ja tehty tv-sarjaa

TS/Timo Jerkku<br />Hertronklubb. Takana kalliolla Plus-laivan haaksirikossa menehtyneiden merimiesten muistokivi.
TS/Timo Jerkku
Hertronklubb. Takana kalliolla Plus-laivan haaksirikossa menehtyneiden merimiesten muistokivi.

JAMIE NIEMINEN

Turun ja Tukholman välistä 175 merimailin eli 330 kilometrin pituista laivaväylää on liikennöity säännöllisesti noin 200 vuotta. Ensimmäiset rahtia ja matkustajia kuljettaneet veneet olivat noin 20 metrin mittaisia; tällä hetkellä väylää kyntävät sata kertaa suuremmat laivat.

Silja Europan linjaluotsi Lasse Sjöström on ohjannut laivoja Turusta Tukholmaan ja takaisin lähes 35 vuoden ajan. Ajan mittaan hän alkoi valokuvata rantojen linnoituksia, rakennuksia ja muistomerkkejä ja etsiä niiden taustatietoja arkistoista ja kirjallisuudesta. Työtoverien kannustamana Sjöström kokosi runsaan aineiston komeaksi kirjaksi, joka ilmestyi viime vuoden lopulla.

Matkustaja paikallistaa tutut kohteet laivalta helposti kirjan kuvien perusteella. Nähtävyyksien bongaus onnistuu parhaiten laivan lähtiessä päivävuorolle Tukholmasta Turkuun.

Veneilijöille suureksi avuksi ovat Sjöströmin kirjaan asianmukaisiin kohtiin sijoitetut merikartat. Laivamatkustajalle karttamerkinnät saattavat alkuun tuntua oudoilta, mutta kulkureitti alkaa kyllä hahmottua, kun vain malttaa tarkkailla kapeikkoja ja laivan käännöksiä.

Ohessa muutamia esimerkkejä kirjan kertomista väylänähtävyyksistä:

Turusta laivat lähtevät Kanavaniemeltä. 1850-luvulla niemeltä vei silta Ruissaloon ja siltamaksuja periville vahdeille oli rakennettu kahdeksankulmainen paviljonki nykyisen Siljan terminaalin paikalle. Tästä nimi Otkantti.

Ruissalossa on säilynyt ainutlaatuista keskieurooppalaista puustoa ja eliölajistoa. Vielä nykyisinkin Ruissalosta tavataan yli 200 lintulajia ja 80 eri merkkistä puuta. Saari oli Turun linnan asukkaiden kuninkaankartano, jota viljeltiin ja jossa metsästettiin.

Pikku-Pukin kapeikossa on sodittu 1800-luvun alusta asti mm. ruotsalaisia vastaan. Myöhemmin Krimin sodan aikana Bomarsundia moukaroineet englantilaiset tulivat myös Airistolle tunnustelemaan Turkua suojaavien tykkipatterien valmiutta.

Turun Pursiseuran kerhosataman mastometsän tilalla on ollut lentosatama, josta liikennöitiin 1920-luvun lopulta sotien alkamiseen asti.

Airistolle erkaannuttaessa Ruissalon pitsihuviloista viimeinen on tuttu kotimaiselle elokuvayleisölle.

Seilin spitaalinen historia tunnetaan. Samalla kohdalla lähellä laivaväylää on Ominaisten autiosaari, jonne vuosisatojen ajan vietiin ne vainajat joita ei kirkon multiin voitu haudata. Ominaisten synkkä historia jatkui II maailmansodassa, kun Turusta lähteneet saksalaiset sotilaat heittivät mukanaan olleet suomalaisnaiset Ominaistenaukolla yli laidan.

Ahvenanmaalla laiva kiertää saarimaakunnan eteläisimmän kärjen, Ledskärin.

Täällä piti trokarikavereiden odottaa pirtusalakuljettaja Algoth Niskaa, jota oltiin kuljettamassa vuorolaivalla oikeuden eteen Turkuun. Niska teeskenteli pahoinvoivaa ja sanoi poliisisaattajilleen menevänsä oksentamaan, mutta hyppäsikin itse partaan yli.

Ikävä kyllä kavereita ei kuulunut ja Niska jäi kyhjöttämään matalan saaren katajapuskien suojaan kunnes Maarianhaminasta tuotu poliisikoira Hukka löysi hänet.

Hukka tunsi heti tutun miehen ja heilutti iloisena häntäänsä. Niskan kerrotaan olleen liikkeiltään huomattavasti kohmettuneempi.

Maarianhaminan jälkeen paikalla, jossa Saaristomeri muuttuu avomereksi, on vanha Kobbaklintarin luotsirakennus, jonka parvekkeella Juha Pykäläisen veistämä puinen luotsimies kiikaroi Ruotsista tulevia laivoja.

Luotsia ei ollut paikalla joulukuussa 1933, kun parkkilaiva Plus ajautui kovassa lumimyrskyssä läheisen Hertronklubbin kiville ja upposi 26 metrin syvyyteen. Rannalle on pystytetty vaatimaton kivipaasi kahdentoista merimiehen muistoksi.

Ahvenanmeren länsirannan matalat kalliosaaret ja sokkeloiset väylät pelottivat venäläisiä kaleerilaivastoja, jotka 1700-luvun alussa harrastivat Ruotsin rannikkokylien ryöväämistä. Tjärvenin vesillä kaleeri vangitsi kalastaja Lasse Ståhlin vaatien häntä luotsaamaan laivat Norrtäljeen. Ståhl kieltäytyi väittäen, että väylä on liian matala.

Venäläiset sitoivat kalastajan jalkaan parikymmentä metriä köyttä ja rautapainon ja heittivät miehen mereen. Mutta mitä ihmettä! Kalastaja kellui hetken pinnalla, ui sitten laivan perässä hinatulle veneelleen, irroitti sen, hilasi rautapainon veneeseen ja souti tiehensä.

Tjärvenin syvillä vesillä rautapaino oli osunut merenpohjassa kohtaan, jossa vettä oli vain 12 metriä. Syystä paikkaa ryhdyttiin nimittmään "Lyckträffiksi" eli "Onnenkantamoiseksi".

Furusundin laivalaiturin takaa tarkkasilmäiset erottavat 1830-luvulta peräisin olevan optisen lennättimen rakennelmat.

Aivan kapean laivaväylän tuntumassa, menosuunnassa oikealla, näkyy kaksi Ryssmasterna -nimistä pikkusaarta, joiden puut näyttävät kuolleen pystyyn. Luonnonilmiöön ovat syyllisiä valtavat harmaahaikaroiden ja merimetsojen parvet, jotka ovat "merkinneet" runkoja jo yli 30 vuoden ajan.

Välillä linnut ehtivät jo muuttaa toiseen saareen. Siellä ne odottivat, kunnes pesäpuut jälleen alkoivat vihertää - ja muuttivat takaisin.

Merimetsot viihtyvät haikaroiden seurassa niin hyvin, että ovat ryhtyneet poikkeuksellisesti pesimäänkin puissa. Yhdessä linnut myös käyvät avomerellä saalistamassa.

Jos haluaa nähdä talon, jossa filmattiin ja filmataan jälleen ruotsalaista televisiosarjaa "Saaristolaislääkäri", on haikarasaarten kohdalla juostava äkkiä laivan toiselle laidalle. Tuttu talo Björnhuvudin kylässä näkyy aivan rannassa, laivan menosuunnassa vasemmalla puolella, melkein minuutilleen kahden tunnin matkan päässä Tukholmasta.

Optisen lennättimen taulumasto on nähtävissä myös Oskar-Fredriksborgin pyöreän linnoitustornin huipulla vastapäätä Vaxholmia .

Tukholmasta lähtiessä - ja tietenkin sinne saavuttaessa - näkyy pian menosuunnassa oikealla puolella Fjäderholmarna -niminen saariryhmä. 1800-luvun alussa viinakuningas L.O. Smith perusti saarelle viinanpolttimon ja myi tavaraa tuhansia litroja ilman, että tukholmalaiset kilpailijat voivat asialle yhtään mitään. Turhaan ei Smith saanut kuvaansa Absolut-pullojen etikettiin.

Nykyään saarilla on mm. vierasvenesatama, museo, kesäteatteri, käsityöläisten pajoja sekä perinteen velvoittamana runsaasti ravintoloita ja krouveja.

TS/Timo Jerkku<br />Kobbaklintarnin vanhan luotsirakennuksen kunnossapitoon etsitään rahoittajaa. Jokaisesta Ahvenanmaalla valmistetusta Bongon Kobba Libre -rommipullosta menee projektille tietty summa.
TS/Timo Jerkku
Kobbaklintarnin vanhan luotsirakennuksen kunnossapitoon etsitään rahoittajaa. Jokaisesta Ahvenanmaalla valmistetusta Bongon Kobba Libre -rommipullosta menee projektille tietty summa.
TS/Timo Jerkku<br />Ryssmasterna-saarten asukkaat ovat kaveeranneet vuosia. Sekä haikara että pelikaanille sukua oleva merimetso ovat harvinaisia muuttolintuja.
TS/Timo Jerkku
Ryssmasterna-saarten asukkaat ovat kaveeranneet vuosia. Sekä haikara että pelikaanille sukua oleva merimetso ovat harvinaisia muuttolintuja.
TS/Timo Jerkku<br />"Saaristolaislääkäri" filmattiin tässä Björnhuvudin kunnassa sijaitsevassa talossa, joka on aivan laivaväylän äärellä. Jatko-osia odotellessa sarja on luvattu uusia Suomessa ensi vuonna.
TS/Timo Jerkku
"Saaristolaislääkäri" filmattiin tässä Björnhuvudin kunnassa sijaitsevassa talossa, joka on aivan laivaväylän äärellä. Jatko-osia odotellessa sarja on luvattu uusia Suomessa ensi vuonna.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.