Luonto Plus: Kiinalainen meduusa levinnyt Taivassaloon

Ann-Mari Rannikko

Taivassalo

Kiinan Jangtse-joelta peräisin olevaa lammikkomeduusaa (Craspedacusta sowebii) on nyt löydetty Taivassalosta hylätyn kivilouhimon altaasta. Taivassalo on vasta neljäs paikkakunta Suomessa, josta lammikkomeduusahavaintoja on tehty.

Kyseessä on makeanveden meduusa, joka on levinnyt ympäri maailman. Suomi saattaa kuitenkin olla pohjoisin maa, jossa tätä vieraslajia tavataan.

– Se on kotoisin kaukaa Kiinasta, ja on mysteeri, miten meduusa on esimerkiksi tänne Taivassalon kaivosmonttuun päätynyt, pohtii Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

Karhilahti ei suinkaan ole ainut, jota lammikkomeduusan leviäminen askarruttaa. Helsingin luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen yli-intendentti, dosentti Risto Väinölä pohti lammikkomeduusan tuloa Suomeen tutkimusartikkelissaan jo vuonna 2002. Väinölä uskoi, että ihmisen rakentamissa tai aiheuttamissa pienvesissä viihtyvä meduusa on levinnyt Suomeen akvaariokasvien kautta. Samaa vaihtoehtoa pohtii myös Karhilahti.

Juha Paju
Lammikkomeduusoja löytyi Taivassalosta.
Lammikkomeduusoja löytyi Taivassalosta.

– Joku ei ole halunnut vetää akvaariokalojaan vessasta alas, vaan on tyhjentänyt koko akvaarion lammikkoon. Tai sitten se on siirtynyt lammikosta toiseen muuttavien vesilintujen mukana, polyyppina.

Karhilahden mukaan lammikkomeduusa kuuluu oikeastaan polyyppieläimiin, eikä niinkään meduusoihin, sillä se elää suurimman osan aikaa noin millimetrin mittaisena polyyppina ja voi lepäillä umpeen jäätymättömän lammikon pohjalla vuosikausia.

– Luultavasti veden lämpeneminen saa aikaan muodonmuutoksen, jonka me näemme pienten meduusojen massaesiintymänä. Kuukaudessa meduusa kasvaa maksimimittaansa eli halkaisijaltaan noin kahden sentin kokoiseksi ja sitten se kuolee pois, Karhilahti selvittää.

Uuden makeanveden vieraslajin poltinhaivenet ovat niin heiveröiset, ettei ihminen saa niistä mitään tuntumaa, toisin kuin monista muista meduusoista. Lisäksi toistaiseksi kaikissa Suomessa tehdyissä havainnoissa on huomattu, että yhdessä lammikossa elää vain yhtä sukupuolta. Taivassalon louhoksesta löytyy vain koiraspuolisia lammikkomeduusoja.

Sen tämäkin havainto osoittaa, että suotuisissa olosuhteissa vieraslajit kotiutuvat herkästi ja myös lisääntyvät.

– Luultavasti lammikkomeduusasta ei meille suurta haittaa koidu, mutta ei se Suomen luontoon kuulu, Ari Karhilahti muistuttaa.

Ensimmäisen kerran lammikkomeduusoja löytyi 1992 Lammin Evolta, seitsemän vuota myöhemmin Tuusulan Hyrylästä ja neljä vuotta sitten todennettu havainto tuli sisäjärvestä Puumalasta. Tänä kesänä lammikkomeduusoja on jälleen havaittu Tuusulan Hyrylän suositulla Häklin uimamontulla.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tutkijat siirtelevät itse vieraslajeja
Englannissa kalabiologi siirsi vuosikaupalla kiiskiä aina uuteen järveen. Myöhemmin hän kirjoitti lukuisia artikkeleita kiiskin leviämisestä Pohjois-Englannissa. Hopearuutanalla on samankaltainen leviämishistoria Suomessa. Näin on mitä ilmeisimmin käynyt myös tämän lammikkomeduusan ja aiemmin vesiruton kanssa. Molemmissa syypäänä on pidetty akvaariontyhjentäjiä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »