Jalkapallossa lukuisia suvaitsevaisuuskampanjoita

Suomessa rasisti on reppana

Eurooppalaisessa jalkapallossa suvaitsevaisuuskampanjat ovat nykyisin arkipäivää. Esimerkiksi parhaillaan Suomessa pelattavassa naisten EM-turnauksessa pelaajat kantavat käsivarsissaan nauhoja, joissa kehotetaan yhdistämään voimat rasismia vastaan.

Viime kesänä miesten EM-turnauksessa hihanauhoissa, laitamainoksissa ja otteluiden alun tietoiskuissa näkynyt viesti oli vielä yksinkertaisempi: kunnioita.

Euroopan jalkapalloliiton Uefan suurkampanjoiden lisäksi useissa maissa on omat projektinsa. Suomessa Palloliiton kolmevuotinen kampanja iskostaa iskulausetta ”rasisti on reppana”.

–Kun ”rasisti on reppana” kaksi vuotta sitten aloitettiin, monet nostivat kulmiaan, että ei noin voi sanoa. Rasisti sanan käyttöä pidettiin liian kovana, mutta kyllähän asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä, kertoo projektipäällikkö Lari Kangas Palloliitosta.

–Enää sitä ei pidetä niin provokatiivisena. Iskulause helähtää iloisesti 9-vuotiaan suusta turnauksissa. Tarkoitus olikin saada se breikkaamaan koulujen pihoille. Nuori sukupolvi käsittelee näitä asioita hyvin eri tavalla kuin vanhemmat.

Rasisti on reppana -projektille oli Suomessa selvä tilaus. Rasismi nimittäin on ongelma myös suomalaisessa jalkapallossa.

–Kansainvälisillä mittareilla rasismi on Suomessa pientä, mutta trendi on huolestuttava, Kangas määrittelee.

Viime vuonna haastateltiin kampanjan tilastoja varten lähes 1 400 suomalaistuomaria, joista kolmasosa kertoi havainneensa rasisimia. Jokainen tapaus pitäisi sääntöjen mukaan raportoida, mutta käytännössä vain murto-osa rasistisista välikohtauksista ilmoitetaan eteenpäin. Palloliiton tavoitteena on saada ilmoituksista rutiini.

–Rasisimia on kahdenlaista. Aladivisioonissa se tapahtuu kentällä, ja liigatasolla kasvavassa määrin katsomossa, sekä fanit pelaajille että fanit toisilleen, Kangas kertoo.

Mitä alemmas sarjatasoilla mennään, sitä yleisempää rasismi on. Myöskään lasten pelit eivät ole vapaita kommenteista, jotka perustuvat toisen ihonväriin tai taustaan.

–Lasten peleistä ei ole tilastoitua tietoa tapausten määristä, mutta henkilökohtaista tietoa on, että sitä tapahtuu. Usein se on hyvin paikallinen ilmiö ja voi johtua vaikka vain hölmöstä valmentajasta. Vastuu on aina valmentajalla, joukkueenjohtajalla ja vanhemmilla, Kangas muistuttaa.

Uefa on tällä kaudella ottanut vielä askeleen ilmoittelua ja mahdollisia kurinpitotoimia pidemmälle. Uusien sääntöjen mukaan erotuomarit voivat keskeyttää, siirtää tai jopa hylätä ottelun, mikäli havaitsevat kentällä tai katsomossa vakavan rasistisen välikohtauksen.

–Vielä näin ei ole tapahtunut, mutta on tehty selväksi, että tuomareilla on oikeus toimia, sanoi Uefan sosiaalisesta ohjelmasta vastaava Patrick Gasser viime torstaina Turussa pidetyssä seminaarissa.

Suomessa sääntö on toistaiseksi voimassa vain täällä pelattavissa kansainvälisissä otteluissa.

Uefa käyttää vuosittain noin 4,5 miljoonaa euroa sosiaalisen vastuunsa kantamiseen. SPL:n rasismi-kampanjan vuosibudjetti on noin 140 000 euroa, joka jakaantuu Palloliiton ja opetusministeriön kesken. Rasismi on reppana -projektissa käynnissä on nyt viimeinen vuosi.

MARIA VESTERINEN