Keho ja mieli valmiiksi liikuntaan

Emma Dahlbom ja Henrik Sinkko valmistautuivat kevyellä verryttelyllä illan tennistreeniin. Kuva: Marko Leppänen
Emma Dahlbom ja Henrik Sinkko valmistautuivat kevyellä verryttelyllä illan tennistreeniin. Kuva: Marko Leppänen

Valmentajat komentavat TVS-tenniksen junnupelaajat verryttelylenkille Turun Urheilupuistossa. Koutsit itse lämmittelevät pystyttämällä verkot kentälle.

Kymmenen minuutin päästä tenniskentille saapuu ryhmä, jonka poskille on ilmestynyt pientä punakkuutta. Se on hyvä merkki.

Henrik Sinkko, 19, jatkaa avaamalla lonkankoukistajia. Hänen lämmittelyynsä kuuluu usein hölkkää, kuminauhajumppaa ja hyppynarulla hyppimistä.

– Minulla on ollut niin paljon loukkaantumisia, ettei ilman kunnon lämpöä pysyisi kasassa. Jos ilman lämmittelyä menee kentälle ja tekee kovia sivuttaisliikkeitä, voi revähtää ihan mikä lihas tahansa, Sinkko sanoo.

Alkulämmittelyn perimmäinen tarkoitus jokaisessa urheilulajissa on virittää keho parhaaseen mahdolliseen valmiustilaan harjoitusta tai kilpailusuoritusta varten. Huolellinen lämmittely on ehdottoman tärkeää, jos haluaa välttyä urheiluvammoilta.

Portti kohti kliimaksia

Käytännön lihashuolto -kirjassa (VK Kustannus) on jaoteltu lämmittelyn vaikutukset: verenkierto, hengitys, hermosto, elastisuus ja psyyke.

Sisäelinten verenkierto on vilkasta lepotilassa. Lämmittelyn ansiosta hiussuonet avautuvat, mikä lisää verenkiertoa työtä tekevissä lihaksissa. Lihasten suoritus- ja palautumiskyky parantuvat, kun ne saavat enemmän happea, energiaa ja hormoneja. Samalla lihaksista poistuu kuona-aineita.

Lämmittelyn aikana hengitystiheys kasvaa, mikä lisää suorituksessa tarvittavan hapen määrää.

Kun lihasten lämpötila nousee, hermoimpulssit alkavat kulkea nopeammin. Nopeus, reaktiokyky, tasapaino ja räjähtävyys parantuvat – ja niistä ominaisuuksista on hyötyä lähes joka urheilulajissa.

Henkinen puoli on usein yhtä tärkeä kuin fyysinen. Tuttujen liikeratojen toistaminen on ikään kuin portti suoritukseen. Nyt se taas alkaa.

Lämmittely hyvä oheisharjoitus

TVS-tenniksen päävalmentaja Janne Ojala sanoo, ettei lämmittelyn merkitystä voi väheksyä missään lajissa. Hänen mielestään lämmittely voi olla jo osa kehittävää treeniä.

– Alkulämmittelyssä voi hyvin jo tehdä vaikka kimmoisuustreenä tai spurtteja. Siitä saa hyvin parinkymmenen minuutin oheisharjoituksen, Ojala sanoo.

Venyttelystä ennen suoritusta on olemassa monta koulukuntaa. Yleisin suositus on, ettei ennen räjähtävää suoritusta kannata tehdä ainakaan pitkäkestoisia venytyksiä. Liian venynyt lihas voi olla alttiimpi vammoille.

– Kirjo on aika laaja. Joku tykkää tehdä pidempiä venytyksiä, ja joku ei venyttele lainkaan. Joku hakeutuu omaan rauhaan ja toiset vaan sähläävät, Ojala naurahtaa.

Kolme lämmittelyä ennen ottelua

Tenniskentät ovat välillä niin täyteen varattuja, ettei varsinaista kenttäaikaa kannata tuhlata lämmittelyyn.

– Voi olla, että harjoitteluaikaa on tunti, ja kaveri saapuu kentälle viittä yli nauhat auki. Ensimmäinen kunnon lyönti lyödään, kun aikaa on puoli tuntia jäljellä.

Ammattilaispelaajien otteluissa televisioyleisö näkee vain muutaman minuutin pallottelun ennen varsinaisen ottelun alkua. Totuus valmistautumisesta piilee kuitenkin lämmittelyhuoneissa ja harjoituskentillä, joihin kameroilla ei ole pääsyä.

Tenniksen aikataulujen vaihtelu tekee omat vaikeutensa lämmittelyyn. Usein vain päivän ensimmäinen ottelu on tiedossa – ja sekin voi siirtyä sateen takia. Joskus pelaajat vetävät lämmittelyrutiinit kolme kertaa läpi ennen kuin toiminta alkaa.

– Vaikka sitä viiden minuutin lämmittelyä ei olisi, jokainen olisi varmasti valmis pelaamaan, itsekin ammattilaisena pelannut Ojala sanoo.

Valmentajat ovat saaneet verkot pystyyn, ja TVS-tenniksen nuoret ovat virittäneet lihakset toimintakuntoon. Lämmittelypallottelun jälkeen kaikki on valmista rystyjen, kämmenien, syöttöjen ja lentolyöntien hiomiseen.

MARKO LEPPÄNEN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.