Lacrossen historia
sotaa ja uskontoa

Lacrossella on takanaan pitkä ja värikäs historia, joka ei monen urheilulajin rinnalla kalpene. Lajin syntysijat lienevät nykyisen Meksikon alueella, josta se lähes tuhat vuotta sitten siirtyi pohjoisemmas ja levittyi koko Pohjois-Amerikkaan.

Intiaaniheimojen keskuudessa lacrossella oli tärkeä asema. Sitä käytettiin keinona ratkoa heimojen välisiä kiistoja ja jopa sodan korvikkeena. Joillekin heimoille, kuten irokeeseille, se oli myös uskonnollinen kokemus, sillä pelaamisen uskottiin miellyttävän luojajumalaa.

Kentät olivat todella suuria, sillä maaleina käytettyjen puiden tai kivien väliä saattoi olla 400 metristä useisiin kilometreihin. Tilaa tarvittiin, sillä pelaajia saattoi olla sadoista jopa tuhanteen. Varsinaisia rajoja ei ollut, kuten ei juuri sääntöjäkään.

Sääntöjen puuttuminen ja pelin rooli kiistojen ratkojana teki siitä todella väkivaltaista. Erään ranskalaisen tutkimusmatkailijan mukaan "kaikki murhaa pienempi näytti olevan sallittua".

Euroopasta tulleet siirtolaiset löysivät lacrossen 1700-luvulla, mutta kesti yli sata vuotta ennen kuin se sai jalansijaa heidän keskuudessaan. Modernin lacrossen isänä pidetään montrealilaista William George Beersia , joka perusti lacrosse-seuran kotikaupunkiinsa vuonna 1856. Hammaslääkäri Beers kehitti lajin sääntöjä, toi peliin nykyisinkin käytettävän kumipallon ja levitti yleistä tietoisuutta lacrossesta.

1900-luvun alkuun mennessä lacrosse oli levinnyt laajalle Pohjois-Amerikkaan myös intiaaniheimojen ulkopuolelle. Erityisen paljon mainosta laji sai vuonna 1904, kun se pääsi mukaan St. Louisin olympialaisiin. Lacrosse oli mukana vielä seuraavissakin kisoissa Lontoossa, mutta sen jälkeen esiintymiset ovat jääneet näytöslajina toimimiseen vuonna 1928.

Lajin vahva intiaanitausta näkyy edelleen muun muassa siinä, että kolmissa viime MM-kisoissa irokeeseilla on ollut oma joukkueensa.

HARRI AHOLA

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.