Suomalaiset ovat nykyään maratonkansaa

TS/Jonny Holmén<br />Paavo Nurmi Marathon kuuluu keskisuurten suomalaisten maratonjuoksujen joukkoon. Viime kesänä Turkua kiertelevä reitti houkutteli mukaan 600 maratoonaria ja kaikkiaan yli 2 000 kuntojuoksijaa.
TS/Jonny Holmén
Paavo Nurmi Marathon kuuluu keskisuurten suomalaisten maratonjuoksujen joukkoon. Viime kesänä Turkua kiertelevä reitti houkutteli mukaan 600 maratoonaria ja kaikkiaan yli 2 000 kuntojuoksijaa.

JUHANA UNKURI

Suomella on ollut historian saatossa runsaasti kilpatason kestävyysjuoksumenestystä. Viime vuosikymmeninä menestys on hiipunut, mutta samalla kuntojuoksun, varsinkin maratonin suosio on noussut.

MM- ja olympiatasolla on nähty viime vuosina niukasti suomalaisia kestävyysjuoksijoita. Tilastot kertovat tasosta. Esimerkiksi 10 000 metrillä alle puolen tunnin pääsevät suomalaismiehet ovat olleet harvassa. Toisaalta ei pidä unohtaa, että Suomi on saanut kestävyysjuoksukultaa kaksista viime EM-kisoista. Jukka Keskisalo voitti estejuoksun Göteborgissa viime kesänä ja Janne Holmén EM-maratonin vuonna 2002.

Puoli miljoonaa lenkkeilijää

Kuntojuoksu porskuttaa vahvasti. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 496 000 suomalaista kävi juoksulenkillä ainakin kerran viikossa vuonna 2006. Luku on noussut neljässä vuodessa 39 prosenttia.

Maratonista suomalaiset ovat innostuneet sankoin joukoin. Sen kipaisi viime vuonna yli 12 000 suomalaista. Luvut ovat olleet kasvussa. Esimerkiksi 1980-luvulla maratonin juosseita oli vuositasolla alle 6 000. Asiantuntijoiden mutu-tuntuma on, että Suomessa maratoninnostus on väkilukuun suhteutettuna erityisen suurta.

Maamme suurin maratonkisa, Helsinki City Marathon, on kerännyt viime vuosina yli 6 000 juoksijaa.

Yhden ison maratonin ohella Suomessa on jonkin verran keskisuuria, useita satoja juoksijoita kerääviä maratoneja. Yksi niistä on Turun Paavo Nurmi Marathon.

Maallemme ominainen ilmiö on, että satakunta juoksijaa kokoavia pikkumaratoneja löytyy kymmenittäin. Yhteensä Suomessa juostaan vuosittain noin 60 maratonia.

Maraton ei vaadi ihmeitä

Kari Sinkkonen on oikea henkilö kommentoimaan maratonbuumia. Pitkän linjan juoksumies on valmentanut yli sataa suomalaista huippujuoksijaa, muun muassa olympiavoittaja Pekka Vasalaa .

  Sinkkonen, 71, on aktiivinen kuntojuoksun puolestapuhuja. Hän on mm. julkaissut valmennuskirjoja eri tasoisille juoksijoille ja pitänyt useita maratonkouluja.

- Monille tavallisille ihmisille maratonista on tullut hieno tavoitteellinen harrastus. Kun lähtee harjoittelemaan maratonia varten, sivutuotteena tulee pirun hyvä kunto, Sinkkonen kiteyttää.

- Yksi syy maratonin suosioon on varmasti siihen liittyvä mystisyys, sillä on pitkät perinteet antiikin ajoista saakka. Maratonin läpikäyvä joutuu tekemään kaiken itse, siinä ei vaikuta voitelu eikä välineet.

Vaikka kilpajuoksunäkökulma on Suomessa vähenemään päin, Sinkkonen pitää tilannetta hyvänä.

- Kansanterveydellisesti on parempikin, että on paljon juuri tavallisia ihmisiä, jotka pitävät kunnostaan huolta. Toivon juoksemisesta innostuneiden aikuisten vievän sanomaansa nuorten pariin. Näin voisimme saada lisää huippujuoksijoita."

Entä jos maraton kiinnostaa, mutta matka tuntuu vähän pitkältä.

- Ei se ihmeitä vaadi. Yhdeksässä kuukaudessa tehdään uusi ihminenkin. Tyhjästä voi lähteä harjoittelemaan, ja yhdeksän kuukauden kuluttua pystyy juoksemaan maratonin, Sinkkonen vakuuttaa.

Sinkkonen antaa mielellään vinkkejä maratonista kiinnostuneille, mutta muistuttaa perusasiasta.

- Ei siinä pelkät vinkit auta, pitää alkaa treenata.

Sinkkonen on juossut elämässään seitsemän maratonia, ennätys on ikämiehenä juostu 3.25.29. Hän kertoo hupaisan tarinan Rooman maratonilta.

- Kävin kovaa kisaa yhden tummaihoisen miehen kanssa. Ohitin hänet kisan aikana neljä kertaa, hän ei ohittanut minua kertaakaan. Katsoin, että taas sama mies tulee vastaan. Loppusuoralla ohitin hänet viimeisen kerran. Kaveri oli mitä ilmeisimmin mennyt osan matkaa metrolla tai autolla.