Kuluttaja

Ekologisilla
ruokaostoksilla

Luomuruoka ei vielä ole massojen suosiossa Suomessa, noin viisi prosenttia ostetuista elintarvikkeista on luonnonmukaisesti tuotettua.
Luomuruoka ei vielä ole massojen suosiossa Suomessa, noin viisi prosenttia ostetuista elintarvikkeista on luonnonmukaisesti tuotettua.

Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ympäristön puhtaudesta näkyy kuluttajien asenteissa. 83 prosenttia suomalaisista on EVA:n kansallisen arvo- ja asennetutkimuksen 2009 mukaan sitä mieltä, että ilmastonmuutos on aikamme pahin ympäristöongelma, jonka torjumiseen on ryhdyttävä tehokkaasti. Ruokaan liittyvillä valinnoilla on päivittäin toistuvina merkitystä, sillä yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljäsosa aiheutuu ravinnosta.

Ruoan ekologisuutta arvioitaessa tulisi ottaa sen koko elinkaari huomioon. On selvää, ettei kuluttaja ole vastuussa tuotantomenetelmistä ja ravinteiden käytöstä, mutta ostopäätöksillä on vaikutusta niiden kehittämiseen.

Ostoboikotointi onkin joka kolmannen suomalaisen tapa reagoida, jos tuotteen alkuperään liittyvät eettiset tai ympäristötekijät eivät ole hyväksyttäviä. Tieto perustuu Tilastokeskuksen tuoreeseen Ympäristötilasto-vuosikirjaan 2010 ja Eurooppalaiseen yhteiskuntatutkimukseen (ESS), jossa suomalaiset ovat kolmen kärjessä boikotoinnissa ruotsalaisten ja saksalaisten jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luonnonmukainen viljelytapa pyrkii kuormittamaan luontoa mahdollisimman vähän. Tuotantomenetelmissä suositaan suljettua kiertokulkua eikä keinotekoisia suojeluaineita sallita kuin perustellusti poikkeustapauksissa. Luomutuotteiksi voidaan EU:n lainsäädännön mukaan luokitella elintarvikkeita, joiden raaka-aineista vähintään 95 prosenttia on tuotettu luonnonmukaisesti. Muuntogeenisiä organismeja (GMO) ei käytetä.

Heinäkuun alusta lähtien valmiiksi pakatut luomuelintarvikkeet erottaa kaupassa EU:n vihreästä lehtimerkistä. Lisätietoina on aina valvontaviranomaisen tunnusnumero ja alue, jolla pääosa raaka-aineista on tuotettu. Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Evira yhdessä ELY-keskusten kanssa rekisteröi ja valvoo luomutoimijoita, joita on tällä hetkellä noin 4 000.

– EU:n luomulogolla on tarkkaan laissa määritellyt kriteerit, ja kuluttaja voi luottaa, että ne ovat täsmälleen samat kaikilla logoa käyttävillä. Koska luomumerkin käyttö on aiemmin ollut vapaaehtoista, EU:n vanha luomumerkki tähkä ei ole tullut kovin tunnetuksi. Uusi merkki sen sijaan on pakollinen pakkausmerkintä kaikissa luomutuotantoon perustuvissa pakatuissa elintarvikkeissa. Siirtymäaikaa merkille on kesäkuun loppuun 2012, sanoo ylitarkastaja Beata Meinander Eviralta.

Lehtimerkkiä voi vapaaehtoisesti käyttää myös muissa kuin pakatuissa luomuelintarvikkeissa ja merkin rinnalla saa käyttää muita, esimerkiksi alueellisia tai kansallisia merkkejä, kuten aurinkomerkkiä. Ne voivat siten täydentää tuotteesta annettavaa tietoa.

Suomessa on ollut käytössä myös Luomuliiton punainen leppäkerttulogo. Sen jatkosta ei ole liiton toiminnanjohtaja Elisa Niemen mukaan vielä tehty päätöksiä, mutta asiasta tullaan tiedottamaan syksyn kuluessa.

Kaikkein tiukimmin luonnonmukaisuus toteutuu biodynaamisella viljelytavalla, josta kertoo kansainvälinen Demeter-merkki. Biodynaamisen yhdistyksen virallisen neuvojan Pirkko Okkosen mukaan ehdot ovat tiukat ja rekisteröityjä viljelijöitä on Suomessa noin 15, heilläkin merkki on vain osassa tuotteita. Keski-Euroopassa merkki on yleinen.

Suomalaiset luottavat kotimaiseen alkuperään ja tuntevat hyvin siitä kertovat merkit, kuten elintarvikkeiden joutsenlipun. Merkki takaa kotimaisuuden ja korkean laadun, mutta ei ole ympäristömerkki. Se sekoitetaan usein joutsenmerkkiin eli pohjoismaiseen ympäristömerkkiin, jonka saaminen edellyttää Pohjoismaiden neuvoston tiukkojen ympäristövaatimusten täyttämistä. Joutsenmerkkiä voi käyttää 1 500 tuoteryhmässä, mutta ei elintarvikkeissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomenlipulla varustettu sirkkalehtimerkki sen sijaan edellyttää sekä kotimaista alkuperää että laajaa ympäristö-, turvallisuus- ja eettistä vastuuta. Merkkiä käytetään tuoreissa kasviksissa ja ruokaperunassa. Rekisteröidyt viljelijät sitoutuvat Laatutarhaohjeistoon, jonka noudattamista Puutarhaliitto valvoo laatupäällikkö Erkki Raution mukaan säännöllisin tarkastuksin.

Myös kehittyvien maiden reilun kaupan merkki on sekä alkuperä-, eettinen että ympäristömerkki. Se edellyttää tiukkojen ympäristömääräysten täyttämistä sekä takaa viljelijöiden tulotason ja inhimilliset työolosuhteet. Elintarvikkeista tärkeimmät tuoteryhmät ovat banaanit, kahvi ja viini. Merkin käyttöä valvoo kansainvälinen Reilun kaupan organisaatio (FLO).

Kaupassa kuluttajat kohtaavat merkkien koko kirjon ja asenteet punnitaan.

– Kuluttajien kiinnostus ekologisiin tuotteisiin on jatkuvasti kasvanut. Luomutuotteilla ei kalliimman hinnan takia vielä ole kaupallista merkitystä, mutta kaupan imagolle niillä on, arvioi kauppias Markus Mertsola ympäristösertifioidusta K-Supermarket Kivikukkarosta Turusta.

Kuluttaja voi vaikuttaa ympäristöön myös harkitsemalla ostoksensa tarkoin. On laskettu, että jokainen suomalainen tuhlaa noin 60 kiloa ruokaa vuodessa käyttämättömänä kaatopaikalle.

Luomuruoka ei vielä ole massojen suosiossa Suomessa, noin viisi prosenttia ostetuista elintarvikkeista on luonnonmukaisesti tuotettua.
Luomuruoka ei vielä ole massojen suosiossa Suomessa, noin viisi prosenttia ostetuista elintarvikkeista on luonnonmukaisesti tuotettua.
Reilun kaupan tuotteista banaanit on merkittävä tuoteryhmä. Kauppias Markus Mertsola ehdottaa, että ne voi pakata myös ekologiseen kestopussiin, jonka tuotto menee Punaiselle Ristille.
Reilun kaupan tuotteista banaanit on merkittävä tuoteryhmä. Kauppias Markus Mertsola ehdottaa, että ne voi pakata myös ekologiseen kestopussiin, jonka tuotto menee Punaiselle Ristille.
Reilut banaanit tunnistaa logosta.
Reilut banaanit tunnistaa logosta.