Teemat

"Tehoton ja kallis tapa yrittää auttaa syrjäytymisvaarassa olevia" – TS-kyselyssä 62 prosenttia vastustaa oppivelvollisuusiän nostoa

Mostphotos
”Putoamisvaarassa oleviin nuoriin tulisi ohjata entistä enemmän resurssia kohdennetusti kuin suunnata suuria rahoja oppivelvollisuuden pidentämiseen koko ikäluokalle. Tällöin menolisäykset kohdistettaisiin isosti mm. koulukuljetuksiin, oppimateriaaleihin, ruokailukustannuksiin ynnä muihin lisääntyviin menoihin opetuksen järjestelyissä eikä itse ongelmien ratkaisuun”, kielteistä kantaansa perustelee eräs eläkkeellä oleva perusopetuksen rehtori.
”Putoamisvaarassa oleviin nuoriin tulisi ohjata entistä enemmän resurssia kohdennetusti kuin suunnata suuria rahoja oppivelvollisuuden pidentämiseen koko ikäluokalle. Tällöin menolisäykset kohdistettaisiin isosti mm. koulukuljetuksiin, oppimateriaaleihin, ruokailukustannuksiin ynnä muihin lisääntyviin menoihin opetuksen järjestelyissä eikä itse ongelmien ratkaisuun”, kielteistä kantaansa perustelee eräs eläkkeellä oleva perusopetuksen rehtori.

Suomessa halutaan siis korottaa oppivelvollisuusikä 18 vuoteen ja tehdä samalla toisen asteen tutkinnon suorittamisesta maksutonta. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan syksyllä, ja lain on tarkoi...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Kokeile TS digiä
1kk eurolla.
Tilaus päättyy automaattisesti.

Tutustu 1 kk 1 €
Olen jo tilaaja
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (18)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Vääristynyt otanta
Nettikyselyihin vastaa yleensä ne, jotka asiaa kiihkeimmin vastustaa tietämättä asiasta juurikaan mitään.- varsinkin jos on kyseessä hallituksen esitys. Jos olisi kysytty kannatatko polttoaineiden verotuksen nostoa, olisi vastaus ollut 100 % en.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Vääristynyt otanta
Ja kun syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,3-1,5 miljoonaa euroa .
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vexi
Vast: Vääristynyt otanta
"Syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,3-1,5 miljoonaa euroa". Siis: Tulee maksamaan Suomessa nykyään vallitsevassa sos.dem.-paapomisyhteiskunnassa. Uskoisin, että esim Venäjällä kustannukset paljon pienemmät.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turkkulaine
Vast: Vääristynyt otanta
Olkoonkin vääristynyt, ei tuossa pakkokoulutuksessa ole mitään järkeä. Ylipäätään nuoret ovat jokseenkin liian nuoria tekemään valinnan siitä mille alalle kouluttautuvat ammattikoulun puolella varsinkin. Pakko lisää mielekkyyttä oppia. tai etsiä sitä omaa alaa. Ei syrjäytyminen näin lopu mutta kannustimia vaaditaan jatko-opiskeluun. Ihan ensimmäiseksi noilla kuluvilla euroilla tulisi parantaa opetusta. Monen syrjäytymisen taustalla on se että pudotaan kelkasta kesken opintojen liian suuren oman vastuun tähden jota nuori ei osaa etäopetuksessa ottaa. Toisekseen koulutuksen taso alkaa olla sellaista ettei koulun papereilla töitä pysty tekemään. Koulutukseen lisää rahaa sekä entistä enemmän työjaksoja joista suuri osa saa työpaikan jo ennen koulun päättymistä. En ole ainoa jonka luokalta aikoinaan työllistyi suurin osa jo ennen valmistumista ja ne jotka ei työtä saaneet silloin, eivät myöskään päätyneen alansa töihin myöhäisemmässäkään vaiheessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turkkulaine
Vast: Vääristynyt otanta
* Pakko EI lisää mielekkyyttä piti kirjoittaa..
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Vääristynyt otanta
Jutun lopussa TS kyllä ottaakin varauksen tutkintamenetelmään: "Verkkokyselyn tuloksiin voi vaikuttaa se, että jonkin kannan edustajat ovat asiassa aktiivisempia kuin toiset."

On minusta hieman yllättävää, että opetusalan edustajat eivät suuremmin puolla oppivelvollisuusiän nostoa. Sehän toisi alalle lisää töitä! Arvaan, että kokemukset motivoitumattoman aineksen opettamisesta saa opettajat kavahtamaan ajatusta, että sitä olisi myös toisella asteella.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ratamo
Pakotuksen oikeutus
Hieman masentaa se, jos vain ”muutama” on kyseenalaistanut pakottamisen itsensä. Vaikka puhutaan alaikäisistä ihmisistä, joiden suhteen tietty holhoaminen on hyväksyttävämpää kuin aikuisten, ei vapauden merkittävää rajoittamista pitäisi ihan olankohautuksella ohittaa. Pakottamista tunnutaan perustelevan vielä Mortonin haarukoilla, jolloin pakottaminen on oikein sekä silloin kun kouluun menemeättömiä ongelmatapauksia on paljon (”tilanne on kriittinen”) tai vähän (”eihän tilanne pakottamisesta juuri muutu”).

Suomessa tuntuu olevan melko lailla vallalla ajattelu, jossa yksilön katsotaan olevan lähtökohtaisesti valtion orja, jonka elämästä ja tekemisistä yhteiskunta saa määrätä. Näin tehdään paitsi tämän ”omaksi parhaaksi” sekä ”yhteisen hyvän nimissä”, mikä kuulostaa mukavalta, mutta käytännössä minkä hyvänsä päämäärään voi muotoilla sellaisiksi. Lukiossa filosofian kurssilla sivutaan varmaan edelleenkin yhteiskuntasopimusteoreetikoita, mutta ilmeisesti se ei riitä kasvattamaan kovin suurta kriittisyyttä valtion vallankäyttöä, sen moraalista oikeutusta sekä rajoja kohtaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Turkkulaine
Vast: Pakotuksen oikeutus
Olet oikeassa. Vähän liiankin usein tuntuu että kansalainen koulutetaan alusta asti kaiken hyväksyväksi vero-orjaksi jota voidaan tilanteen mennessä huonoksi pallotella aivan vapaasti. Olen itse yrittäjä jolla riittää töitä ja veroja maksettavaksi mutta olen ollut myös ennen tätä vuoden verran työtön. Vuosien veronmaksut ovat kyllä valtion mieleen mutta kun itse tarvitsisit helppiä tiukan paikan tullen, et sitä saa millään jos olet ollut työsuhteessa. Liiton rahoja toki saa mutta kyllä sieltäkin osattiin erinäisillä vippaskonsteilla evätä useamman kuukauden tuki. Vielä kurjempi tilanne on asunnnonomistajilla.
Pakottamiseen kuluvat rahat tulisi ohjata opetukseen. Koulutuksesta pitäisi olla puolet työssäoppimista jotta opiskelija olisi riittävän pätevä työmarkkinoille. Loppupeleissä millään muulla ei ole nähtävästi tässsä maassa väliä kuin että verot tulee maksettua joka välissä jopa jo kertaalleen maksetuista varoista. Kauhulla odotan seuraavia veronkiristyksiä. Eu-verot tullaan todennäköisesti lätkäisemään entisten verojen päälle sillä vanhassa verotuksessa ei ole tai ei haluta olevan leikkausvaraa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Pakotuksen oikeutus
Myös kontaktiopetukseen tulisi panostaa ennemmin kuin oppivälineiden ilmaisjakeluun. Läheiseni on osallistunut aikuisammattikoulutukseen ”reformin” nimellä kulkeneen säästöohjelman jälkeen. Kontaktiopetus on (jo ennen koronaa) vedetty aivan minimiin sillä seurauksella, että opiskelijat joutuvat käytännössä opettamaan itse itseään. Opiskelijat joutuvat sitten melko heppoisin eväin ensimmäisiin työharjoitteluihin, mikä syö sekä omaa motivaatiota että työharjoittelupaikkojen kiinnostusta tarjota niitä. Kuulemani ja lukemani perusteella tilanne ei ole nuorisopuolella sen paremmin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Pakotuksen oikeutus
Ihmeen liberaalia linjaa vetää nyt Ratamo. Valtion ei siis tule asettaa mitään velvollisuuksia kansalaisilleen, pelkkiä oikeuksia saataville. Vai mikä oli message? Ja yrittäjän mielestä veroja ei pitäisi lainkaan maksaa. Samat kirjoittajat kuitenkin kauhistelevat valtion velan ottoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Pakotuksen oikeutus
Olenko vetänyt joskus muunlaista linjaa?

Olen kriittinen juuri sellaisia ajatuksia kohtaan, joissa on pelkkiä oikeuksia muttei velvollisuuksia, tai jossa velvollisuudet ovat yksillä ja oikeudet toisilla. Mielekkäät ”oikeudethan” ovat kaikki sopimuksia, joiden mukana seuraa aina velvollisuus jollekin toimia tämän oikeuden takaavalla tavalla. Tästä syystä huoletonta oikeuksien lisäämistä kohtaan pitää olla kriittinen, koska vaikka se kuulostaa mukavalta, se tarkoittaa tosiasiassa myös velvollisuuksien ja kontrollin lisäämistä. Vapaus taas ei ole oikeus vaan puutetta velvollisuuksista, joskin samalla myös oikeuksista. Minkä oikeuden nuoriso koulupakolla ostaa?

Verotuksen suhteen taas ollaan tilanteessa, jossa verotus on jo niin korkeaa, ettei rahoituksen lisääminen veroja kiristämällä luultavasti enää faktuaalisesti onnistu. Veroprosentit voivat nousta, mutta tämä heikentää sitä verotettavaa taloutta niin, että vaikutus valtion rahapussiin on negatiivinen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Pakotuksen oikeutus
Ihmeen pitkän viestin kirjoittaa Mankala?. Toisaalta itse aiheesta keskustelun sijaan hän tyypilliseen tapaansa syyllistyy muiden keskustelijoiden arvosteluun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Ensin peruskoulu kuntoon
Syrjäytyminen alkaa jo peruskoulun viimeisillä luokilla. Peruskoululla ei ole keinoja sen estämiseen. Keskiasteella ei ole resursseja senkään vertaa. Joten nyt aiotaan siirtää heidät ongelmineen keskiasteen riesaksi. . Oppilas, joka ei ole suorittanut käytännössä edes peruskoulun minimioppimääriä, ei omaa valmiuksia toisen asteen opiskeluun. Vaarana on, että he yllyttävät siellä muitakin oppilaita laiminlyömään opiskelunsa. Lisääntyneillä kustannuksilla saadaan lisää ongelmia, jotka vain entisestään lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Velanotolla ei näy loppua.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Ensin peruskoulu kuntoon
Syrjäytymimen alkaa jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla kun lapset eivät opi lukemaan ja laskemaan ja sitä jatkuu siitä erivaiheisina viimeiselle luokalle. Jos tähän ei (haluta) tehdä muutoksia, ei heillä ole kunnon valmiuksia mihinkään opiskeluun.

Tähän kehitykseen on monia syitä, joita kaikkia en edes tiedä, mutta varmaa on, etteivät suuret luokkakoot sitä auta, kuten eivät myöskään uudet ”luokattomat luokat”.
Tätä on jatkunut jo vuosikymmeniä, mutta lisänä siihen on tullut varhainen kännyn käyttö joka vaalii lyhyitä yksinkertaisia lauseita ja lyhenteitä. Pisatulokset tippuivat luurin yleistymisen myötä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ensin peruskoulu kuntoon
Eli antaa vaan syrjäytyä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Ensin peruskoulu kuntoon
Mankala ymmärtää kaiken tahallaan väärin. Ylempänä kirjoittaneet sanoivat ettei oppivelvollisuuden pidentäminen vähennä syrjäytymistä vaan päinvastoin. He myös mainitsivat syrjäytymisen alkuhetkiä, joihin tulisi puuttua.

Missään kohtaa eivät sanoneet että antaa syrjäytyä. Mankala vaikuttaa itse syrjäytyneeltä, kun ei kykene edes normaaliin luetun ymmärtämiseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Ensin peruskoulu kuntoon
Peruskoulu pitäisi tosiaan saada kuntoon. Oppisisältöjä on tarkistettava, esimerkiksi matematiikkaa pitää karsia, vain hyvin harva tarvitsee esimerkiksi polynomien kertolaskua tai murtolausekkeiden sieventämistä työssään, ei niitä koko ikäluokalle tarvitse väkisin opettaa. Äidinkielen inessiivin, elatiivin, illatiivin jne., biologian mitokondrioiden tai keihäänheiton ristiaskeleiden osaamista eivät tarvitse kuin häviävän pieni osa oppilaista. Ei ihme jos yhä useampi peruskoululainen syrjäytyy.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ensin peruskoulu kuntoon
Pysyttelen kyllä mieluummin syrjässä Kommentaattorin näkemyksistä. Miten ihmeessä oppivelvollisuuden pidentäminen lisäisi syrjäytymistä?? Tuulesta temmattuja väitteitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.