Vetokoukun saa vain harvaan hybridiin

Selityksiä sille, miksi hybridiautolla ei saa vetää perävaunua, löytyy monia. (Kuvaa on muokattu.)
Selityksiä sille, miksi hybridiautolla ei saa vetää perävaunua, löytyy monia. (Kuvaa on muokattu.)

Vetokoukun asentaminen on kiellettyä esimerkiksi Toyota Priukseen ja Hondan Civiciin ja Insightiin.

– EU-tyyppihyväksynnässä autoihin ei ole hyväksytty vetokoukkua. Jos koukun asentaa, se käsketään riisua ensimmäisessä katsastuksessa, toteaa Honda Motor Europe Finlandin PR-päällikkö Mika Lääperi.

Hondan Lääperi myöntää, ettei vetokoukuttomuus ole ihanneratkaisu peräkärryihin mieltyneille suomalaisille. Maailmanlaajuisesti koukkua kaipaavien hybridiasiakkaiden määrä on kuitenkin pieni.

– Maailmallahan vetäminen tapahtuu keskimäärin keskikokoisilla ja vähän suuremmilla autoilla, vaikka suomalaiset vetävätkin myös pikkuautoilla.

Filosofinen kysymys

Vetokoukuttomuuden syistä liikkuu autokansan parissa monenlaisia teorioita. Jonkun mukaan syynä on hybridin sähkökomponenttien sijoittelu, toinen sälyttää vastuun haluun hilata päästöt alas painoa keventämällä.

Toyota Auto Finland Oy:n Brand manager Totte Raivisto kertoo, että vetokoukun sisällyttäminen Priuksen lisävarustelistalle olisi heikentäntyt muun muassa alustan aerodynamiikkaa ja kasvattanut massaa. Tämä ei sovi polttoaineen kulutuksen ja pakokaasupäästöjen minimointiin.

– Priuksen matkustamon ja tavaratilan on katsottu tarjoavan riittävät kuljetusmahdollisuudet. Vetokoukun asennusmahdollisuus aiheuttaisi lisäksi tarpeetonta kustannusnousua.

Hondan Lääperi pitää päätöstä enemmän periaatteellisena kuin teknisenä.

– Kun tehdään vähäpäästöinen ja vähäkulutuksinen auto, perävaunun vetäminen on ristiriidassa sen asian kanssa, Civicin ja Insightin korissa ei ole teknisesti mitään estettä vetokoukun laittamiseen.

Lexus Kaivokselan Brand manager Mika Lumiaho on samoilla linjoilla. Lexuksella koukkumahdollisuus löytyy suuremmista GS 450h, RX 400h ja RX 450h -malleista.

– Vetokoukuttomuus lähtee käyttötarkoituksesta. Koukuton hybridimme LS 600h on edustusluokan auto, ja edustusautofilosofiaan ei kuulu peräkärryn vetäminen. Siksi auton rakennetta ei ole suunniteltu peräkärryä varten. Muut Lexuksen hybridit ovat normaalin kokoluokan sedan sekä niin sanottuja crossover-autoja, jotka on ajateltu monipuolisempaan käyttöön, myös esimerkiksi peräkärryn vetoon.

Tekniikka ei esteenä

Toyotan Raivisto muistuttaa, että täyshybridi lähtee liikkeelle aina pelkän sähkömoottorin avulla.

– Siksi perävaunun käyttö aiheuttaisi tietynlaiselle kokonaismassalle suunnitellulle voimanlähteelle poikkeuksellista rasitusta.

Lumiahon ja Lääperin mukaan sähköjärjestelmät tai hybridiys sinänsä eivät estä vetokoukun asentamista.

– Vetokoukuttomuus ei liity mitenkään hybriditekniikkaan. Esimerkiksi GS:ssä ja LS:ssä on akut samassa paikassa – toisella saa vetää, toisella ei, Lumiaho toteaa.

– Voisi olettaa, että hybridille sopiva vetopaino on aika pieni, mutta ei hybridijärjestelmän takia, vaan pikemminkin portaattoman automaattilaatikon vuoksi, Lääperi arvioi.

Vetokoukun asennusmahdollisuus oletettavasti yleistyy, jos hybridijärjestelmä yleistyy isommissa autoissa. Ainakin Hondalla on kehitteillä suuremman kokoluokan autoihin tarkoitettu hybridijärjestelmä.

– Yksityiskohtia tekniikasta ei ole kerrottu, mutta oletus on, että mukana on myös mahdollisuus vetää perävaunua, Lääperi arvioi.

KATARIINA NORONTAUS

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.