Ajolinjat kurveissa ratkaisevat

TS/Jane Iltanen<br />Minna Ihamäki haaveilee formuloista rinneauton ratissa.
TS/Jane Iltanen
Minna Ihamäki haaveilee formuloista rinneauton ratissa.

Teräsputkirunkoinen rinneauto on jäykkä ja vakaa ajettava. Auton rakenne perustuu formula-auton runkotekniikkaan, mutta se on jousittamaton.

Rinneautossa ei ole moottoria, vain ohjauspyörä, tehokkaat levyjarrut, neljän pisteen turvavyöt ja pehmustettu istuin.

Avustaja kytkee rinneauton hiihtohissiin, joka vetää auton ja kuljettajan rinteen päälle. Ylösmenovaiheessa jarruttaminen on kiellettyä. Ensikertalaisesta mäen nousu hissillä tuntuu mukavalta. Auto irtoaa automaattisesti hissistä ylhäällä, ja laskeutumisen aika koittaa. Auto kiihtyy pelkän painovoiman avulla mutkittelevaa rataa pitkin.

Rinneauto on helppo ohjattava ja ajettava. Vain jarrua tarvitsee painaa, jos vauhti alkaa hirvittää. Ulosajojen varalta rata on reunustettu rengasvalleilla. Kaatumisvaaraa ei ole, kunhan kuski pysyy asfaltilla.

Autot lähtevät hissistä radalle noin 20 sekunnin välein. Jokainen tulee alas omaa vauhtiaan yksitellen tarvitsematta pelätä törmäyksiä kurveissa toisten autojen kanssa. Ensikertalaiselle varataan riittävästi aikaa. Se onkin tarpeen, sillä koeajon jälkeen automaattinen ajanottojärjestelmä näyttää yli kahden minuutin ajoaikaa.

- Katsoitko maisemia, kysyy Toni Kouvonen , joka oli viime vuoden kakkonen SM-kilpailuissa.

- En ehtinyt. Katsoin vain kurveja ja jarrutin, hymyilen takaisin.

- Minuakin pelotti ensimmäisellä kerralla, Mari Ihamäki lohduttaa.

Mari Ihamäki on SM-kutonen viime vuodelta, ja vuoden 2006 aluemestaruuskisojen kakkonen. Minna Ihamäki on puolestaan viime vuoden SM-kisojen vitonen. Sisarukset harrastavat rinneautoilua nyt kolmatta kesää. Kiinnostus autoihin ja työskentely kuljetusalalla siivittivät nuoret naiset harrastuksen pariin.

- Olen haaveillut pienestä tytöstä lähtien päästä ajamaan formuloihin, Minna kertoo.

- Minua taas kiinnostaa moto-GP, Mari jatkaa ja vilkaisee parkkipaikalla odottavaan moottoripyörään.

Suurpujottelua autolla

Rataennätyksen lyöminen vaatii oikeiden ajolinjojen löytämistä ja oikea-aikaista jarruttamista. Liian kova vauhti väärässä paikassa vie auton liukuun, mikä hidastaa vauhtia.

- Kurvit ovat oleellisia. Kuudennessa kurvissa täytyy viimeistään jarruttaa, Toni Kouvonen tietää.

Tonia rinneautoilussa viehättää ajaminen ja nopeuskilpailu. Lääkäriksi opiskeleva Mikko Myllylä on ajanut kartingia aikaisemmin, mutta rinneautoilu on vetänyt pidemmän korren. Hän on viime vuoden SM-mestari miesten A-sarjassa. Toni ja Mikko ajavat noin 42 sekunnin kierrosaikoja.

- Rata on suunniteltu siten, että jarruttamatta ei pääse nopeasti alas, Mikko vahvistaa.

Mäkiauton vauhdin ratkaisevat aerodynaaminen suunnittelu ja rakentaminen, rinneautot ovat kaikki samanlaisia. Yhteistä autoissa on, että moottori puuttuu. Sen jälkeen kaikki muu on erilaista.

- Maapallo on näiden moottori, Toni Kouvonen kiteyttää.

Maria Haltia on viime vuoden SM-ykkönen. Lajin hauskuus ja vauhdin hurma, vaikka nopeus ei olekaan suuren suurta, ovat tuoneet hänet rinteeseen jo seitsemän vuoden ajan.

- Tuntuu mahtavalta, lasku meni putkeen, hän iloitsee 43,95 sekunnin aika-ajoa.

Ajotaito ratkaisee

Rinneautoilu ei ole fyysisesti rasittavaa eikä vaadi hyvää peruskuntoa. Ajopuvuksi riittää ajohaalari tai ulkoiluasu. Harrastus maksaa hissilipun verran sen mukaan, kuinka monta kierrosta kuski haluaa ajaa.

- Autot ovat valmiina, kuljettajan ajotaito ratkaisee, toteaa toimitusjohtaja Esa Aaltonen MCC Action Oy:stä.

- Painolla, koolla eikä sukupuolella ole merkitystä, tähdentää asiakaspalvelupäällikkö, kilpailujohtaja Kari Juvonen.

Ajokorttia tai aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Ajajan pitää kuitenkin olla vähintään 150 senttimetriä pitkä, jotta jalat yltävät jarrupolkimelle. Kari Juvonen painottaa, että rinneautoilu on tasaväkistä kilpailua. Kilpailussa kaikki kuljettajat ajavat kierroksia kaikilla autoilla.

Hirvensalon rinteessä rinneautoilu on kehitetty vapaa-ajan aktiviteetiksi. Polttariporukat ja yritysryhmät ovat tyypillisimpiä asiakkaita, joille hauskanpidon rinnalla kilpailu on toissijaista.

- Polttariporukoista erottuu heti 1-2 kuljettajaa, jotka ajavat omille sekuntilukemille. Treenaamalla pääset pitkälle, mutta lahjakkuus ratkaisee, oletko maailmanmestari tai sadan parhaan joukossa, Aaltonen toteaa.

Muutaman totuttelukierroksen jälkeen lähes jokaisessa herää sisäinen kilpailuvietti.

- On kyseessä suomalainen mies tai nainen, kiinnostus autoihin tulee äidinmaidossa, Juvonen jatkaa.

Yrityksellä on ratoja seitsemässä rinteessä Suomessa ja yksi Norjassa.

SM-kisat järjestetään Turun Hirvensalossa syyskuussa kutsukilpailuna. Jos kuljettaja on sijoittunut kesän ajojen perusteella 10-15 parhaan joukkoon, hänet kutsutaan kilpailuun. Suomessa on noin sata rinneautoilun harrastajaa, Turussa muutama kymmenen.

JAANA KUJANEN

TS/Jane Iltanen<br />Suomen mestari Maria Haltian menoa.
TS/Jane Iltanen
Suomen mestari Maria Haltian menoa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.