Poliisin käsimerkeistä
kolmen värin opastukseen

MARJA HEIKKILÄ

Liikennevalot korvasivat liikennettä pömpelistä ohjaavan poliisin ensi kerran Helsingissä lokakuussa vuonna 1951. Turkuun ensimmäiset liikennevalot asennettiin Aurakadun ja Eerikinkadun kulmaan vuonna 1957.

- Liikennevaloja asennettiin erityisen kiihkeästi 1970- ja 1990-luvuilla. Nyt 147 valoristeyksen verkosto on melko valmis, uusia valoristeyksiä tulee vuosittain verrattain vähän, ehkä yksi tai kaksi, liikenneinsinööri Matti Salonen sanoo.

Tänä vuonna Turkuun tulee kaksi uutta valoristeystä Jaanintien ja Eteläkaaren välille syksyllä valmistuvan Skarppakullantien valmistuessa. Keskimäärin ajanmukaisella laitteistolla varustetun liikennevalo-opasteisen risteyksen rakentaminen maksaa 90-100 000 euroa.

- Nykyinen liikennevalokanta on varsin iäkästä, sillä keski-ikä on siinä 15 vuoden tienoilla. Edelleen käytössä on myös 1970-ja 1980-lukujen laitteistoja, joissa alkaa olla melkoisesti ongelmia. Viat niissä lisääntyvät ja varaosien saatavuus on heikkoa. Niiden kytkeminen yhteen nykyaikaisten opastimien kanssa ei onnistu, liikennevalojen käyttöpäällikkö Olli Tirroniemi sanoo. Tällä erää vajaa puolet liikennevaloista on ns. älykoneita, joiden toiminta mukautuu liikennevirran mukaan.

Kun liikennevaloihin tulee vika, automatiikka ilmoittaa siitä. Tavallisimmin valot kytkeytyvät keltaisille vilkkuvaloille silloin, kun liikennevalotolpasta on lamppu palanut tai tolppa on vahingoittunut vaikkapa törmäyksestä.

- Valitettavasti joudumme korjaamaan toistuvasti myös ilkivallan jälkiä, Tirroniemi sanoo.

Liikennevalokantaa pitäisi uudistaa kiireen kaupalla, sillä monin paikoin vanha laitteisto on tiensä päässä. Uusien laitteistojen asentaminen vaatisi puoli miljoonaa euroa vuodessa, jotta kalusto pysyisi toimivana. Tälle vuodelle rahaa on 200 000 euroa.

Pala palalta kantaa uudistetaan, mutta nykyinen vauhti ei riittäne. Tänä vuonna uudet ajanmukaiset valot asennetaan mm. konserttitalon edustalle Maariankadun ja Aninkaistenkadun risteykseen sekä Hämeenkadun ja Kerttulinkadun risteykseen. Lisäksi Tuureporinkadun suojatie saa uuden laitteiston. Uusia tunnistimia asennetaan Vakka-Suomentien ja Naantalin pikatien risteykseen. Vuosittain liikennevalojen ylläpito huoltoineen maksaa Turun kaupungille noin 3000 euroa risteystä kohti, eli kaikkiaan puoli miljoonaa euroa.

Liikenteen kasvu tuo uusia haasteita

Liikenteen lisääntyminen tuo yhä tiukempia haasteita liikennesuunnittelulle. Jo nyt liikennemäärät ovat kaupungin katujen välityskykyyn nähden ylärajoilla. Esimerkiksi Aninkaistensiltaa pitkin pöristelee vuorokaudessa 45-50 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Naantalin pikatiellä Köydenpunojan risteyksen kohdalla liikennesuorite on 40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jo nyt Hämeenkadun ja Uudenmaankadun risteys on välityskykynsä äärirajoilla. Tulevaisuuden pahenevia ruuhkakohtia on myös Hirvensalon suunnalla.

- Valtatielle voidaan rakentaa uusia kaistoja liikenteelle, mutta kaupungissa eritoten ruutukaava-alueella tilaa uusille kaistoille ei ole. Sitä paitsi yhden kohdan leventäminen ei välttämättä lisää sujuvuutta. Katuverkko on kuin viemäriputki. Yksikin ahdas kohta riittää tukkimaan koko röörin, Salonen kuvaa.

Turussa liikennevalot toimivat puhtaasti automaattiohjauksella toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä liikenteen sujuvuutta ja liikennevalojen toimintaa seurataan erityisessä liikenteenohjauskeskuksessa.

- Kaupunkialueella on 21 kameraa, jotka seuraavat liikennevirtaa ja ennen muuta kelin kehittymistä. Kameroiden välittämää kuvaa seurataan monitoreista Turun poliisilaitoksen päivystyspisteessä muun työn ohessa, mutta liikennevalojen toimintaa ei kukaan seuraa päätyökseen, ylikonstaapeli Tero Tuominen Turun poliisilaitokselta kertoo. Poliisin hälytyskeskuksen siirtyessä joulukuussa uuteen alueelliseen hälytyskeskukseen, monitorit poliisitalolla sammuvat. Tuomisen mukaan liikennekameroiden tulevaisuus on toistaiseksi ratkaisematta.

- Liikennevalojen toimintaan nähdäkseni ollaan Turussa kohtalaisen tyytyväisiä. Parantamisen varaa olisi kyllä liikennekäyttäytymisessä. Luvattoman usein ajetaan röyhkeästi päin punaista. Tämä näkyy myös kolaritilastoissa.

Viime vuonna Hämeenkadun-Uudenmaankadun, Linnankadun-Aurakadun ja Köydenpunojankadun -Naantalin pikatien risteykset olivat kaupungin vaarallisimpia. Peräänajo on tavallisin onnettomuus, mikä kertoo väärästä tilannenopeudesta ja liian lyhyestä turvavälistä, Tuominen muistuttaa. Poliisi valvookin tänä vuonna Turun kaupunkialueella nopeuksia ja liikennevalojen noudattamista tehostetusti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.