Talot tarinoivat Raunistulasta

TS/Arto Takala<br />Euroopan rakennusperintöpäivään liittyvä Raunistulan kiertokävely herätti myös kotipiirissään viihtyvän vehnäterrierin kiinnostuksen.
TS/Arto Takala
Euroopan rakennusperintöpäivään liittyvä Raunistulan kiertokävely herätti myös kotipiirissään viihtyvän vehnäterrierin kiinnostuksen.

Vaikka kaupunginosa on muuttunut ja muuntuu vuosien aikana, sen ominaispiirteet säilyvät.

Raunistulassa ei ole kahta samanlaista taloa. Se on on kaupunginosan omaleimaisuus, jota vaalitaan myös uudis- ja täydennysrakentamisessa.

Peruskorjaus- ja laajennustyössä vaaditaankin jokaiselta miettimistä, miten hän toimii oman rakennusperintönsä kanssa.

Turun maakuntamuseon rakennustutkija Sanna Kupila kertoo, että pienellä asuinalueella näkyy selvästi, miten asuminen on muuttunut sadan vuoden aikana.

Raunistula kuului Maarian kuntaan, joka liitettiin Turun kaupunkiin vuonna 1944. Kaupunginosa on näin ruutukaava-alueen ulkopuolella.

Alueen historia on pitkä, esikaupunkiasutustakin sinne muodostui jo 1800-luvulla.

- Maaseudulta tulevien työläisten oli helppo muuttaa Raunistulaan, josta muodostui taajaväkinen yhdyskunta.

Yli-Konsan talo, Virusmäentie 9, edustaa edelleen maaseutumaista rakentamista 1800-luvulta. Kun työläiset muuttivat alueelle, he vuokrasivat tontin torpan rakentamista varten Yli-Konsan, Vätin tai Lonttisten talosta.

Nämä kolme taloa muodostivat Raunistulan kylän perusrungon.

Vanhat, ennen kaavoittamista voimassa olleet osoitteet, ovat edelleen asukkaiden muistoissa. Alunperin osoitteet muodostuivat sen mukaan, missä järjestyksessä tontit vuokrattiin torppareille.

- Numerossa yksi asui talon ensimmäinen torppari.

. Torpat saivat nimensä asukkaiden mukaan.

- Konsan mamma vuokrasi tontit. Hän ei ollut halukas myymään maata, mikä on ehkä osaltaan säilyttänyt Raunistulan ominaispiirteisen rakennuskannan.

Torpasta omakotitaloksi

Torpassa oli pieni tupa ja kamari. Jokaisella torpparilla oli omat rakentamisen tapansa. Torpat ja talot rakennettiin itse ja vähitellen. Osa torppareista myös siirsi perinnöksi saadun vanhan hirsisen riihen maalta Raunistulaan

- Hartiapankki oli paras pankki talon rakentamisessa ja omavaraisessa taloudessa. Torppa rakennettiin niin kuin itse haluttiin varallisuuden ja tilantarpeen mukaan. Perheen koon kasvaessa torppaa laajennettiin.

Puutalokaupunkiaate nousi 1900-luvun alussa. Aatteen mukaan puutalo ja puhdas ilma takasivat terveellisen asumisen.

- Tuberkuloosi liitettiin tunkkaiseen huoneilmaan. Pienissä ja ahtaissa tiloissa basillit viihtyivätkin. Lisäksi kannettiin huolta asumisen moraalisista vaikutuksista, sillä sen aikaisen näkemyksen mukaan huonot elinolosuhteet lisäsivät myös rikollisuutta.

- 1930-luvulla lanseerattiinkin iskulause, että puhdas on kaunista ja kaunis on puhdasta.

Toisen maailmansodan jälkeen tilat jaettiin makuuhuoneeksi, keittiöksi ja kamariksi kuten rintamamiestaloissa.

- Haluttiin asua väljemmin ja järjestää lapsillekin omat huoneet. Siihen asti lapset nukkuivat vanhempien kanssa samassa huoneessa.

Torppia on laajennettu, levennetty ja korotettu raunistulalaiseen tapaan. Rakennuksissa saattaa olla putkipäätyä, pystypaneelia, satulakattoa, harjakattoa ja mansardikattoa kulloistenkin rakennustyylien ja virtausten mukaan. Kaikki sulassa sovussa.

Osoitteessa Murtomaantie 25 on vuonna 1907 rakennettu talo. Sen ulko-ovista on nähtävissä, että talossa asui monta perhettä pienissä hellahuoneissa. Talo on myöhemmin muutettu yhden perheen asunnoksi.

Konsanmäellä sijaitsee myös kaksi uudisrakennusta, jotka sopeutuvat vallitsevaan ympäristöön ja maisemaan.

- Uudisrakennuksilta vaaditaan, että ne ovat esimerkiksi värityksiltään erilaisia, jolloin alueen ominaispiirre säilyy.

Piha jatkoi asuintilaa

Perinteisessä rakentamisessa pihan merkitys pienen asunnon jatkeena oli tärkeä.

- Ennen pihalla tehtiin sitä, mitä nykyisin tehdään talon sisällä. Pyykit kuivattiin ulkona, kun nykyisin ne kuivataan kodinhoitohuoneen kuivausrummussa.

Raunistulassa talojen sisäänkäynti on pihan puolella. Nykyisin omakotitaloasukkaat haluavat, että sisäänkäynti on kadulta.

Sanna Kupila muistuttaa, että vanhan talon henkeen kuuluvat vinoutumiset ja kuluneet kynnykset.

- Ne kertovat, että talossa on asuttu ennenkin.

Harjanvarsia ja leipää

Osoitteessa Konsantie 12, Yli-Konsa 3 B, sijaitsee Nappitehtaan talona tunnettu rakennus. Siellä valmistettiin Akseli Suometsän aikana nappeja ja maalipensselin varsia myös taiteilijoiden käyttöön.

Samassa talossa asui myös Johan Algot Hartman , joka perusti Harjateollisuus Oy:n vuonna 1918 talon kellarikerrokseen. Vuonna 1924 hän osti Edvard Åströmin harja- ja sivellintehtaan Kalastajankadulta, missä maakuntamuseo nykyisin sijaitsee. Yhtyneet Harja- ja sivellintehtaat sai näin alkunsa Raunistulasta.

Hjalmar Karlströmin tukkuliike, Virusmäentie 3, laajensi toimintaansa menestyksekkäästi siemenviljoista puutavaraan. Vuonna 1919 hän perusti betonielementtejä valmistaneen Turun Asfalttitehtaan, joka toimi aina vuoteen 1966 saakka. Hän oli myös merkittävä lahjoittaja, joka avusti Turun Taideyhdistystä. Hän oli myös mukana perustamassa lastenkotia nimeltään Oy Orpola Ab, joka edelsi Lausteen poikakotia.

Raunistulassa sijaitsi useita leipomoita, jotka muistetaan vieläkin. Esimerkiksi Heinosen kotileipomosta Konsantie 6 haettiin setsuuria, hapanimelälimppua. Kotileipomo toimi laajennetussa Ramstedtin torpassa.

Ramstedtin perheeseen kuului 11 lasta, joista Kustu Ramstedt oli innokas tutkimusmatkailija, joka hallitsi englannin, ruotsin, japanin, ranskan ja sanskritin kielet. Aikansa tunnetuimpiin kuplettilaulajiin kuulunut Rafael (Rafu) Ramstedt puolestaan sanoitti, sävelsi ja käänsi lauluja. Esimerkiksi Balladi Rosvo Roopesta on hänen käsialaansa ja hän myös levytti sen vuonna 1931.

Junttapullaa, maitoon valmistettua polakkaa, haettiin Tammisen leipomosta, osoitteesta Virusmäentie 4. Virusmäentiellä 11 sijaitsi taas Kastun leipomo, josta asukkaat noutivat juhlavat leivonnaiset kuten korvapuustit ja viinerit.

JAANA KUJANEN

TS/Arto Takala<br />Raunistulan talot ovat kooltaan ja väritykseltään erilaisia eikä kahta samanlaista taloa löydy. Erilaisuuden säilyttäminen on myös lähtökohta uudisrakentamisessa, mikä näkyy esimerkiksi Virusmäentiellä.
TS/Arto Takala
Raunistulan talot ovat kooltaan ja väritykseltään erilaisia eikä kahta samanlaista taloa löydy. Erilaisuuden säilyttäminen on myös lähtökohta uudisrakentamisessa, mikä näkyy esimerkiksi Virusmäentiellä.
TS/Arto Takala<br />Talo on laajentunut vuosien aikana torpasta usean hellahuoneen rakennukseksi ja jokaiseen hellahuoneeseen on oma sisäänkäynti. Myöhempien muutosten jälkeenkin ovet on säilytetty julkisivussa.
TS/Arto Takala
Talo on laajentunut vuosien aikana torpasta usean hellahuoneen rakennukseksi ja jokaiseen hellahuoneeseen on oma sisäänkäynti. Myöhempien muutosten jälkeenkin ovet on säilytetty julkisivussa.
TS/Arto Takala<br />Ovet osoittavat, että talossa on aikoinaan asunut useita perheitä. Nykyään ovet johtavat rakennuksen ala- ja yläkerroksiin.
TS/Arto Takala
Ovet osoittavat, että talossa on aikoinaan asunut useita perheitä. Nykyään ovet johtavat rakennuksen ala- ja yläkerroksiin.
TS/Arto Takala<br />Torppa on säilynyt alati muuttuneessa ja muuttuvassa rakennusympäristössä.
TS/Arto Takala
Torppa on säilynyt alati muuttuneessa ja muuttuvassa rakennusympäristössä.
TS/Arto Takala<br />Talot sijaitsevat eri korkeuksissa. Osa kallion laella, osa mäessä ja osa maantasolla.
TS/Arto Takala
Talot sijaitsevat eri korkeuksissa. Osa kallion laella, osa mäessä ja osa maantasolla.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.