Alpit sekä kasvavat ettäkutistuvat samanaikaisesti

Alppien huippujen korkeus säilyy maankamaran mullistuksesta huolimatta.
Alppien huippujen korkeus säilyy maankamaran mullistuksesta huolimatta.

Euroopan korkein vuorijono Alpit muuttaa jatkuvasti muotoaan, vaikka aluetta on pidetty vakaana. Muutoksia on kuitenkin äärimmäisen vaikea havaita, sillä vuorijono sekä kasvaa korkeutta että kutistuu samaan tahtiin. Lopputulos onkin se, että Alpit eivät nouse maailman korkeimpien vuoristojen joukkoon, osoittavat saksalaiset ja sveitsiläiset tutkijat Tectonophysics -tiedelehdessä julkaisemassaan artikkelissa. Vuorijono syntyi noin 55 miljoonaa vuotta sitten Afrikan ja Euroopan mannerlaattojen törmäyksen seurauksena.

Alppien huiput mataloituvat noin millimetrin vuodessa jäätiköiden, veden ja tuulen aiheuttaman kulumisen eli eroosion seurauksena. Mutta samaan aikaan vuorijonon painon muutoksen seurauksena sama määrä uutta maankamaran syvyyksistä tulevaa kiviainesta kohottaa vuoristoja. Muutokset ovat niin pieniä ja hitaita, ettei millään korkeusmittarilla päästä niihin kiinni.

Tutkijat ovatkin soveltaneet kemiallisia menetelmiä tutkimalla Alpeista eroosion seurauksena irronneen kiviaineksen beryllium-10 -isotoopin määriä. Tämä alkuaine syntyy avaruudesta tulevan kosmisen säteilyn vaikutuksesta ja sen määrä on sitä alhaisempi, mitä nuorempia kerrostumia tutkitaan.