Luonto

Kulmikas kraatteri avain
geologiseen historiaan

Kuun pinnalla on useita muodoltaan kuusikolmiota muistuttavia törmäyskraattereita.
Kuun pinnalla on useita muodoltaan kuusikolmiota muistuttavia törmäyskraattereita.

Ihminen on tutkinut meteoriittien synnyttämiä törmäyskraattereita jo 400 vuoden ajan, siitä lähtien, kun Galileo Galilei suuntasi alkeellisen kaukoputkensa kohti Kuun läikikästä pintaa. Silti monet kraattereiden syntyyn liittyvät asiat ovat yhä hämärän peitossa.

Päinvastoin kuin yleensä ajatellaan, törmäyskraatterit eivät ole aina pyöreäreunaisia kuoppia. Teemu Öhmanin Oulun yliopistossa tekemä väitöskirjatyö osoittaa, että Marsin, Venuksen ja Kuun törmäyskraattereista noin 15–20 prosentissa on pyöreän reunan sijasta useiden suorien sivujen muodostamat reunat. Kuussa on runsaasti törmäysten synnyttämiä kuoppia, jotka muistuttavat muodoltaan säännöllisiä monikulmioita, useimmiten kuusikolmioita.

Kallioperän rakenteet, kuten erilaiset raot ja siirrokset, vaikuttavat olennaisesti törmäyskraatterien syntyyn ja muotoon. Koska kraatterien suorat sivut heijastavat kallioperän rakennetta, voidaan niitä Öhmanin mukaan käyttää hyväksi tutkittaessa alueiden geologista historiaa. Esimerkiksi Marsissa voidaan näistä kraattereista selvittää vanhempia prosesseja kuin olisi muuten mahdollista.

Suomestakin löytyy kulmikas meteoriitin törmäyskuoppa, nimittäin Söderfjärden Vaasassa. Halkaisijaltaan 5–6 kilometrin levyinen ja syvyydeltään yli 300 metrin mittainen kraatteri syntyi noin 520 miljoonaa vuotta sitten.