Miksi puiden lehdet
kellastuvat ja putoavat?

Mitä hyötyä puulle on siitä, että lehdet kellastuvat ja putoavat? Mikä on ilmiön biologinen tarkoitus?

Välitön syy siihen, että lehdet kellastuvat, on valon määrän väheneminen syksyllä. Valon rytmisyys on ainoa matemaattisen tarkka rytmi luonnossa. Sen mukaan kannattaa sopeutua. Lämpötilan lasku on vähemmän samanlainen eri vuosina. Se saakin lehtien kellastumisessa vain hienosäätöä aikaan.

Toisaalta puut ovat geneettisesti sopeutuneet niihin lämpöoloihin, joissa ne elävät. Niinpä Utsjoelta Turun Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan siirretyt tunturikoivut tulevat täälläkin ruskaan aikaisemmin kuin paikalliset puut.

Valon määrän väheneminen saa aikaan sen, että lehtien vihreä väriaine, lehtivihreä eli klorofylli, vetäytyy puun runkoon. Lehteen jää jäljelle vain punaisia ja keltaisia väriaineita, karotenoideja. Niinpä lehdet tulevat punaisen tai keltaisen värisiksi.

Klorofylli on puille hyvin arvokasta ainetta. Sen avulla kasvit yhteyttävät auringonvalon energian avulla hiilidioksidia ja vettä sokeriksi. Samalla vapautuu happea. Lehtivihreä on elintärkeää kasveille. Puiden kannattaa varastoida se runkoon talven ajaksi seuraavana keväänä jälleen käytettäväksi. Tämä on lehtien kellastumisen biologinen tarkoitus.

Lehdet putoavat siten, että lehden kantaan muodostuu erityinen irtoamissolukko, jonka murtumisen ansiosta lehti sitten putoaa. Lehtien pudottaminen on aktiivinen tapahtuma, jonka puu itse, eikä esimerkiksi yksinomaan syksyn tuulinen sää aiheuttaa. Tämä jo kertoo, että lehtien putoaminenkin on sopeutuma.

Lehtien putoamisen biologinen tarkoitus on se, että elleivät lehdet putoaisi, ne haihduttaisivat liikaa vettä. Menetystä puu ei pysty talvella juuristonsa avulla korvaamaan. Puu kuolisi talvella, elleivät lehdet putoaisi. Lehtien pudottaminen on tapa, jolla puut ovat sopeutuneet talven ankarien olosuhteiden varalle.

Aurinkoisen kesän jälkeen ruskasta odotetaan erikoisen kaunista. Puut ovat runsaan auringonvalon ansiosta tuottaneet yhteyttämisen avulla paljon sokeria. Sokeri taas on karotenoidien synteesin lähtöaine. Näin niitäkin muodostuu tavallista enemmän.

PETTER PORTIN