Havupuiden siemenet
nyt kypsymisvaiheessa

Männyllä ja kuusella on tunnetusti hyviä ja heikompia käpyvuosia. Tällä vaihtelulla on suuri merkitys muun muassa taimitarhoille kerättävien siementen saantiin ja oravien toimeentuloon. Männyistä kolme puuta neljästä kukkii ja tuottaa käpyjä joka vuosi. Kuusella on sen sijaan usein monen peräkkäisen vuoden kausia, jolloin käpyjä ei tuoteta lainkaan. Todella hyviä kuusen käpyvuosia on vain kerran 10–12 vuodessa (www.metinfo.fi).

Kuusipuiden vuodenkierto alkaa olla tärkeässä vaiheessa juuri nyt, kun touko-kesäkuun kukinnan jälkeen kehittyneissä kävyissä olevat siemenet kypsyvät. Siemenet valmistuvat siis jo ensimmäisen kesän kuluessa. Kuusi vaatii tuleentuakseen vähemmän lämpöä kuin toinen valtapuumme mänty. Kaikista kuusen siemenaiheista tulee siemen, vaikka pölytys ei onnistuisikaan. Mutta hedelmöittymättömistä siemenaiheista syntyy vain tyhjiä siemeniä, joilla ei ole mitään arvoa puun lisääntymiselle.

Toisin kuin kuusella, männyn siemenet kypsyvät vasta toisen kesän syksyksi. Mänty kukkii noin kymmenen päivää myöhemmin kuin kuusi. Ensimmäisenä kasvukautena emikukinnosta kehittyy noin 0,5 senttimetrin mittainen pikkukäpy, joka varttuu täysikasvuiseksi seuraavana kesänä.

Mutta kuinkahan monta käpyä yhdessä puussa on? Ja montako siementä löytyy yhdestä kävystä?

Tiheästi kasvavissa metsiköissä sekä männyn että kuusen käpymäärä on keskimäärin 40–50 kappaletta puuta kohti. Mutta paljon parempaankin havupuumme pystyvät, kertoi Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tatu Hokkanen laitoksen uusimmassa asiakaslehdessä (www.metla.fi). Yhdessä mäntypuussa on parhaimmillaan yli 800 käpyä. Ja yhdessä kävyssä on puolestaan keskimäärin 20–30 siementä. Kuusella yhden puun käpymäärä vaihtelee suuresti. Enimmillään käpyjä voi olla jopa 1 000 kappaletta puuta kohti, mutta metsikkötason keskiarvo on noin 100–150 käpyä puuta kohti. Yhdessä kuusen kävyssä on 100–200 siementä.

KAI AULIO