Pahimmillaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii 19 prosenttia köyhimpien maiden kansantuotteesta. Haittoja voi kuitenkin estää ennakolta, ja investoinnit ovat pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattaviakin.
Brittiprofessori Martin Parryn johdolla ilmestyneessä katsauksessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset lasketaan vähintään 2–3 kertaa suuremmiksi kuin YK:n parin vuoden takaisessa arviossa. YK-raportin mukaan sopeutuminen vaatii 25–94 miljardia euroa vuodessa.
Vesitaloudesta YK-laskelma ”unohti” monilla alueilla lisääntyvien ja voimistuvien sateiden ja myrskyjen aiheuttamien tulvien varautumisen jättimäiset kustannukset. Arvioista puuttuivat myös rakennus- ja ylläpitokustannukset kanaville ja muille vesiväylille. Budjetoimattomia kustannuksia aiheuttaa lisäksi luonnonvesien laadun parantaminen.
Valtaosa suurkaupungeista sijaitsee rannikoilla. Merenpinnan nousua ja tulvia vastaan voidaan taistella suojapatoja rakentamalla, mutta nämä infrastruktuurin muutokset tulevat todella kalliiksi. Parryn raportti laskee, että kustannukset ovat ainakin kolme kertaa suuremmat kuin YK-raportin arvioimat menetykset.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisen terveyteen ovat lähes tuntemattomia. Varminta tietoa on kolmen tropiikissa yleisen vitsauksen – malarian, ripulin ja aliravitsemuksen – leviämisriskeistä kehittyvissä maissa. Nämä vitsaukset kattavat vain 30–50 prosenttia ihmistä koskevasta sairauksien ja vajaakuntoisuuden kuormasta.
Oma lukunsa ovat haitat luonnon yhteisöille. Ekosysteemien toimintojen ja luonnon ihmiselle tarjoamien ”palvelujen” säilyttäminen vaatii sopeuttamista, jonka kustannuksia ei ole aikaisemmin arvioitu.
Kustannukset ovat paljon isommat kuin kaikissa aikaisemmissa arvioissa yhteensä. Parryn mukaan ekosysteemien sopeutumiseen tarvittava rahamäärä nousee peräti yli 240 miljardiin euroon vuodessa.
Vuoden 2007 YK-raportin arvioita ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksista arvostelee ankarasti myös kansainvälisten vakuutusyhtiöiden, pankkien, suunnitteluorganisaatioiden ja Euroopan komission muodostama ECA-ryhmittymä (ECA = Ilmastonmuutokseen sopeutumisen talous) uunituoreessa katsauksessaan.
Muutos ei tule yllättäen. Nykyisillä strategioilla voidaan estää 40–100 prosenttia ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista seuraavien kahden vuosikymmenen kuluessa, mutta viimeistään tämän jälkeen tarvitaan mittavia lisäpanostuksia.
Jos nykyinen tahti jatkuu seuraavina vuosikymmeninä, ilmastonmuutos vie ECA-arvion mukaan eri maiden kansantulosta 1–12 prosenttia. Mutta lämpenemistahti kiihtyy, ja haitat tulevat yhä pahemmiksi. Haitoille herkimmät ja köyhimmät valtiot menettävät vuoteen 2030 mennessä jopa 19 prosenttia bruttokansantuotteestaan.
ECA-raportissa erillisenä alueena tutkittu Intian suurin osavaltio Maharashtra oli vertailun ylivoimaisesti suurin häviäjä. Täällä luonnonmullistuksiin sopeutumisen kustannukset nousevat peräti 260–400 miljoonaan euroon vuodessa.
Summat ovat köyhälle, vaikka nopeasti taloutta kasvattavalle maalle ylivoimaisen suuria. Epäsäännöllisiksi muuttuvien monsuunien seurauksena elintärkeässä riisinviljelyssä koetaan usein katovuosia. Infrastruktuurin rakentaminen on toinen jättimäinen rahareikä, sillä esimerkiksi osavaltion pääkaupunki Mumbai on maailman ehkä haavoittuvin megakaupunki. Valtameren pinnan noustessa tulvat leviävät, hukuttavat miljoonien köyhien ihmisten asunnot ja tuhoavat jo nykyisin vähäiset käyttökelpoisen talousveden varannot.
Vaikka laskelmat osoittavat ihmiskunnalle synkkää ja kalliiksi käyvää tulevaisuutta, toivoa ei kannata heittää. Sekä Parryn raportti että ECA-katsaus korostavat ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia ja taloudellisuutta. Jos varautuminen väistämättömään tehdään ajoissa ja kunnolla, investointien avulla voidaan estää suuri osa vahingosta ja menetyksistä.
Esimerkkinä käytetyn Intian Maharashtran tulossa olevista sopeutumiskuluista voitaisiin leikata 80 prosenttia kunnollisella valmistautumisella. Useissa tapauksissa kymmenien tai jopa satojen miljardien investoinnit ovat vuosikymmenien tähtäimellä jopa voittoa tuottavaa toimintaa, ilmastotalouden asiantuntijat muistuttavat.
