Ekompia tapojaasua ja syödä

Kerrostaloissa lämmönkulutus on jopa suurempaa kuin omakotitaloissa. Asukkaat eivät tiedä, paljonko lämpöä kuluu, koska asuntokohtaisia mittareita ei ole. Lämmönkulutus ei usein myöskään asukkaita kiinnosta. Näin arvioi erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Kun puhutaan asumisen ympäristökuormituksesta, puhutaan yleensä kodin sähkölaitteiden kulutuksesta ja jäteasioista. Oikeasti pitäisi puhua lämmityksestä ja vedenkulutuksesta, Nissinen miettii.

Asumisen ja syömisen ympäristövaikutuksiin keskittyvässä tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin kahdeksaa esimerkkiasuntoa viiden osatekijän kautta. Tutkimus osoittaa, että lämmitys on asumisen suurin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. Seuraavana tulevat vedenkulutus, kiinteistösähkö, asuntosähkö ja jätteet.

Kotitalouksien kulutusvalinnat ja niiden ympäristövaikutukset -hankkeessa ovat olleet mukana muun muassa MTT, Suomen ympäristökeskus, Kuluttajatutkimuskeskus ja Oulun yliopiston Thule -instituutti sekä joukko yrityksiä.

Lämmityksessä on suurimmat mahdollisuudet vähentää ympäristökuormitusta, mutta samalla se on vaikeinta, koska asia on etenkin kerrostaloissa vaikeasti mitattavissa ja hallittavissa. Tässä olisikin innovatiivisen tuotekehityksen paikka, pohtii Nissinen.

Hän huomauttaa, että energiatodistuksen myötä lämmitysasiat ovat alkaneet aiempaa enemmän kiinnostaa myös kerrostaloissa.

– Parhaiten pysyviä tuloksia saadaan aikaan energiaremonteilla, eli parantamalla lämmöneristystä ja ilmanvaihtojärjestelmiä ja siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön.

Valistus on toki tärkeää, mutta sen kautta omaksutut uudet kulutustottumukset eivät aina jää pitkäikäisiksi, vaan vanhoihin tapoihin palataan ennen pitkää. Sääli, sillä asumisen ympäristövaikutuksia voisi Nissisen mukaan helpohkosti ja pienillä toimenpiteillä vähentää parikymmentä prosenttia. Helppoja tapoja ovat esimerkiksi vedenkulutuksen vähentäminen ja sähkönkulutustottumusten muuttaminen.

Asuminen, syöminen ja liikenne muodostavat suurimman osan kulutuksen tuottamista ympäristövaikutuksista. Asumisen osuus on noin 30 prosenttia, syömisen noin 20.

– Ruuan osalta tärkein keino päästä isoihin ympäristövaikutuksiin on se, ettei ruokaa heitettä roskiin. Eli lautaselle otetaan vain sen verran kun jaksetaan syödä, summaa hanketta koordinoinut professori Sirpa Kurppa MTT:stä.

Tutkimuksessa syömistottumusten tarkastelu rajattiin lounaslautaseen, sillä lounas muodostaa noin kolmanneksen päivittäisestä ravinnonsaannista. Tutkimuksessa oli mukana 13 kotona valmistettavaa tavallista ruokaa ja seitsemän valmisruokaa. Annoksia tarkasteltiin kahden ympäristövaikutuksen, rehevöitymisvaikutuksen ja ilmastovaikutuksen kautta.

Erot lounaslautasten välillä saattoivat olla jopa viisinkertaisia. Suurimmat rehevöitymisvaikutukset tuottivat lounaat, joiden pääruokaan oli käytetty kasvatettua kirjolohta. Ilmastovaikutuksiltaan kuormittavin valinta oli lihamakaronilaatikko, joka oli tehty naudan jauhelihasta. Jos tilalle vaihtaisi vaihtaisi possun tai broilerin jauhelihaa, ilmastovaikutus putoaisi kolmannekseen.

Myös ruuan kanssa syötävä salaatti vaikuttaa aterian ympäristöystävällisyyteen. Kaali-mustaherukkasalaatti on huomattavasti ekompi valinta kuin salaatti-kurkku-tomaatti -yhdistelmä. Jos esimerkiksi pääruokana on kasvispainotteinen valinta, kuten punajuuripihvi tai soijapapupihvi, silloin itse pääruuan ilmastovaikutus on pienempi kuin lisäkesalaatin.

Kurppa painottaa, että syömisessä tulisi suosia sesongin tuotteita ja avomaan kasviksia kasvihuoneissa kasvatettujen sijaan.

– Ei mansikoita marraskuussa, vaan talviaikaan tulisi valita lautaselle esimerkiksi perunaa, porkkanaa, punajuurta ja kaalia.

Vertailussa kasvispainotteiset ruuat ovat paljon vähemmän kuormittavia kuin liharuuat. Kurppa kuitenkin puhuu kohtuullisuuden puolesta tiukan kieltäytymisen sijaan.

Kurppa kehottaa suosimaan lähiruokaa, mutta huomauttaa silti, että pitkät kuljetusmatkat eivät aina ole ongelma. Kansainväliset pitkät kuljetukset on hiottu hyvin tehokkaiksi – samaa ei aina voi sanoa lähialueiden kuljetuksista.

Tutkimuksen mukaan suurin osa ruuan ilmastovaikutuksista tulee suoraan raaka-aineista.

Tulos saa Saarioisten laatujohtaja Maarit Kyyrön mietteliääksi.

– Tämä on uutta tietoa. Kuormituksen kannalta tuotteen koostumuksella onkin siis suurempi merkitys kuin valmistusmenetelmällä.

Kyyrö sanoo, että ympäristöystävällisiin prosesseihin on panostettua paljon, nyt katse suunnataan tiukemmin tuotekehitykseen.

Saarioisten lisäksi tutkimuksessa oli mukana muita yrityksiä, muun muassa Raisio Oyj.

– Selvä viesti on, että kannattaa painottaa kasvispitoista ravintoa ja mielellään lähellä tuotettua sellaista. Jos ruoka nyt ei ole ihan Maskusta, niin ainakin Suomesta, tai Pohjoismaista, miettii markkinointijohtaja Johanna Siltala Raisiosta.

Projektin viestiä siitä, miten valinnoilla on merkitystä, aiotaan viedä esimerkiksi suurkeittiöpuolelle.

– On ekologisempaa valita riisin sijaan lisäkkeeksi ohra. Tai valmistaa ruoka-allergisille kolmen eri vaihtoehdon sijaan vain yksi, käyttämällä tiettyä, kaikille sopivaa tuotetta, kuten vaikkapa kauramaitoa, miettii tuotekehityksestä vastaava Pirjo Alho-Lehto.

– Tämö hanke konkretisoi sitä, miten ruokavalinnoilla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen.