Teemat

Ilmeiden tunnistus takaa
sujuvan kommunikoinnin

Kasvojen tunteisiin liittyviä ilmeitä tulkitaan hyvin samalla tavalla eri kulttuureissa. Ilo, suru ja muut perustunteet ovat yleismaailmallisia, kuten ilmeetkin niiden ilmaisijoina.
Kasvojen tunteisiin liittyviä ilmeitä tulkitaan hyvin samalla tavalla eri kulttuureissa. Ilo, suru ja muut perustunteet ovat yleismaailmallisia, kuten ilmeetkin niiden ilmaisijoina.

Evoluution myötä muotoutunut kommunikointi- ja varoitusjärjestelmämme perustuu pitkälti ”kasvojenlukutaitoomme”, joka alkaa kehittyä jo varsin varhaisessa iässä. Ihminen alkaa tunnistaa tunneilmaisuja ja ilmeiden merkityksiä noin puolen vuoden ikäisenä, toteaa tutkija Mikko Peltola Tampereen yliopistossa viime vuonna tekemässään tutkimuksessa.

Vauvat kommunikoivat ympäristön kanssa suurelta osin kasvojen kautta. Vauva oppii hyvin varhain matkimaan vanhempiensa ja sisarustensa ilmeitä – esimerkiksi hymyjä ja yllättyneisyyttä. Seitsemän kuukauden ikäisinä lapset kiinnostuvat Peltolan mukaan iloisia kasvoja enemmän pelästyneistä kasvoista, joita vauvat voivat jähmettyä tuijottamaan pitkäksi aikaa. Lapsen varoitusjärjestelmä alkaa kehittyä, kun hän alkaa tunnistaa uhkaavia ja pelottavia tilanteita ja valpastuu.

Reesusapinat tunnistavat lajitovereidensa kasvoja samalla tavalla kuin ihmiset, osoittaa Robert R. Hamptonin johdolla Emoryn yliopistossa Atlantassa tehty tuore tutkimus. Ihmisten ja muiden sosiaalisten kädellisten selviytymisen kannalta on olennaista erotella sukulaiset ei-sukulaisista, ystävät vihollisista ja liittolaiset vastustajista. Tutkijat olettavat tarkan kasvonpiirteiden havainto- ja erittelykyvyn kehittyneen apinoiden ja ihmisten esi-isille jo 30 miljoonaa vuotta sitten, ehkä aikaisemminkin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hevoset, joiden kanssa me ihmiset jaamme pitkän yhteisen historian, ovat Oklahoman valtionyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan loistavia ihmiskasvojen tunnistajia. Hevoset jopa oppivat erottamaan identtiset kaksoset toisistaan niille näytetyistä valokuvista. Hevoset myös löytävät hoitajien joukosta sen henkilön, josta niille on aiemmin näytetty pelkästään valokuvia.

Sanaton viestintä
sanoja tärkeämpää

Kasvojen tunteisiin liittyviä ilmeitä tulkitaan hyvin samalla tavalla eri kulttuureissa. Ilo, suru ja muut perustunteet ovat yleismaailmallisia, kuten ilmeetkin niiden ilmaisijoina.

Sanaton viestintä – ilmeet, eleet, asennot ja katseet – on tärkeä osa ihmisten keskinäistä viestintää. Se on jopa puhetta tärkeämpää. Sanattoman viestinnän tutkijan Ray Birthwistellin mukaan sanattoman viestinnän osuus kommunikoinnistamme on jopa 93 prosenttia, puheen vain 7 prosenttia.

Prosenteista voidaan olla ja ollaankin montaa mieltä, mutta selvää on, että jos puheen sisältö ja sanaton viestintä ovat kommunikointitilanteessa ristiriidassa, luotamme enemmän sanattoman viestinnän vihjeisiin.

Keskinäinen viestintämme on usein ristiriitaista, sillä kehonkielen tulkitsemiseen vaikuttavat monet asiat. Viestintää hankaloittaa jo se, että peittelemme usein tietoisesti tunnereaktioitamme ja vääristelemme viestejämme. Elämänkokemus onneksi opettaa, että hymy voi kätkeä taakseen muita tunteita tai tähdätä vilppiin tai manipulointiin.

Kun tulkitsemme toisen kehonkieltä, pyrimme tarkkailemaan kokonaisvaikutelmaa, jotta tulkitsisimme viestin oikein. Mikko Peltolan tutkimuskin osoitti, että vauvojen pitää nähdä pelästyneen ilmeen havainnoidakseen pelästyneet kasvot kokonaisuudessaan, pelkät pelästyneet silmät muuten neutraaleissa kasvoissa eivät havainnointiin riitä.

Konenäkö
tunnistaa jo ilmeitä

Ihmiskasvojen koneellista tunnistamista on tutkittu jo yli 30 vuoden ajan. Maailmalla on luotu ja luodaan parhaillaan järjestelmiä, jotka kykenevät tunnistamaan paitsi ihmisten kasvoja myös niiden ilmeitä. Tunnistustaito on tällä hetkellä yksi konenäön kehitystyön kuumimpia alueita.

Oulun yliopiston ja Kiinan tiedeakatemian käynnissä olevassa yhteisessä tutkimuksessa luodaan teknologiaa, jolla ihmisen ilmeitä voidaan tunnistaa automaattisesti videokuvista. Tunnetilan automaattisesta monitoroinnista ja analyysistä on hyötyä esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa sen innovaatiot voivat auttaa lääkäreitä ja hoitajia työssään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Konenäön entinen ylivoimainen este kasvojen tunnistukselle, pimeys, on oululaisten tutkimuksessa voitettu infrapunakameralla. Kasvojen lisäksi konenäkö tunnistaa jo niiden perusilmeitä luotettavasti.

Oulun tutkimusryhmää johtavan professori Matti Pietikäisen mukaan toiveissa on saada tulevaisuudessa käyttöön ihminen-kone- käyttöliittymiä, joissa ihminen kykenee keskustelemaan koneen kanssa kuten toisen ihmisen kanssa.

Koneellista kasvojentunnistusta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi biometrisessä tunnistamisessa, televiestinnässä, psykologisessa tutkimuksessa ja kehittyneissä ihminen-kone -liittymissä.

Pelkästään ihmisen tunnetiloja tunnistaville järjestelmille uskoisi olevan useita sovelluskohteita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Opiskelija
Lähdeluettelo
Missä lähteet? mm. tutkimukseen
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Käy kirjastossa: siellä on internet ja opastusta
Vast: Lähdeluettelo
Ainakin jokaisen yliopistomme kirjastoissa. Myös voi kysyä omasta kotikirjastostaan tai pyytää tutkijalta itseltään aineiston. Abstrakti eli lyhennelmä tutkimuksesta ja sen tuloksista lienee luettavissa internetissä (ehkä englanniksi).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.