Liikenne

Turvallisuuden parantaminen haastaa ympäristön

Liikennekuolemat ja -loukkaantumiset riippuvat ajoneuvon nopeuden muutoksesta kolaritilanteessa. Kun muutos on törmäyksessä  yli 70 km/h menehtymiset alkavat lisääntyä merkittävästi.
Liikennekuolemat ja -loukkaantumiset riippuvat ajoneuvon nopeuden muutoksesta kolaritilanteessa. Kun muutos on törmäyksessä yli 70 km/h menehtymiset alkavat lisääntyä merkittävästi.

Liikenneonnettomuudet ovat teollisuusmaiden yleisin tapaturmainen kuolemansyy: vuosittain menetetään 670 000 ihmishenkeä. Liikennekuolemat ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan kuudenneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitautien, hengityssairauksien ja keuhkosyövän jälkeen.

Liikennevakuutuskeskuksen tuoreen tilaston mukaan tämän vuoden alkupuoliskolla tutkituissa 130 kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa on tammi-kesäkuun aikana menehtynyt 143 henkeä, muutama vähemmän kuin viime vuonna. Laskua on ollut moottoriajoneuvojen välisissä yhteenajoissa. Sen sijaan yhden ajoneuvon yksittäiset kuolinonnettomuudet ovat kasvaneet yli 20 prosenttia. Suistumisonnettomuuksien määrä nousi huippulukuun, 51 kuolinonnettomuuteen. Joka viidennen aiheuttajakuljettajan epäillään ajaneen kuolinonnettomuuden humalassa.

Suomi kuuluu OECD- ja EU-maiden liikenneturvallisimpiin alueisiin. Meillä liikennekuolemia tapahtuu 6,4 sekä 100 000 asukasta että miljardia ajokilometriä kohden. Esimerkiksi Virossa luku on yli kaksinkertainen. Kaikkein turvallisin maa on Ruotsi. Siellä vastaavat luvut ovat 4,9 ja 5,9.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuosittaiset liikennekuolemat ovat pudonneet meillä kolmannekseen 1970-luvun alun 1200 kuolleesta. Samanaikaisesti ajettujen kilometrien määrä on kasvanut 50 vuodessa viidestä miljardista 50 miljardiin kilometriin vuodessa lisääntyneen liikenteen ja ajoneuvokannan myötä.

Asiantuntijoiden analyysien mukaan liikenneonnettomuudet vähenevät kuitenkin liian hitaasti: Aikavälillä 2001–2006 tieliikennekuolemat laskivat Suomessa yli 22 prosenttia. Vuonna 2007 tilastoissa oli yllättävää 12 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Liikenteessä menehtyi 377 ihmistä.

Suomen liikennekuolemien muutostahti on EU:n keskimääräistä tasoa. Kansalliset ja EU:n tavoitteet liikennetapaturmien vähentämisessä eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Kolme vuotta sitten valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan vuonna 2010 liikennekuolemien määrän on oltava 250 ja pudottava vuoteen 2025 mennessä alle sataan. Kuolintilastojen perusteella (377/2007) tavoitteen toteutuksesta ollaan vielä kaukana.

Liikenteen turvallisuuteen liittyvät ongelmat jäävät nykyisin paljolti ympäristökysymysten varjoon, vaikka ne ovat molemmat tärkeimpiä tämän päivän haasteita. Kuljettajat, ajoneuvot ja liikenneväylät ovat liikenneturvallisuuden keskeisiä tekijöitä. Ajokulttuurin, väylien ja ajoneuvojen kehitys on ollut myönteistä ja heijastunut positiivisesti liikenneonnettomuuksien seurauksiin. Liikenneturvallisuustutkija, TKK:n professori Timo Ernvallin ym. mukaan vakavan loukkaantumisen ja kuoleman riski on 2000-luvulla 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvun alussa. Syy on ajoneuvojen turvallisuuden kehittyminen.

Ajoneuvohallintokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen kesäkuussa julkistaman tilaston mukaan suomalaiset ostavat nykyisin aikaisempaa turvallisempia autoja. Viime vuonna myydyistä henkilöautoista 60 prosenttia on saavuttanut Euro NCAP -törmäystestissä kuljettaja- ja matkustajaturvallisuudessa täydet viisi tähteä. Maiden välillä on suuria eroja: esimerkiksi Romaniassa luku on 25 % ja Ruotsissa 65 %. Suomi sijoittui vuonna 2008 viiden tähden turvallisuusvertailussa neljänneksi Ruotsin, Irlannin ja Norjan jälkeen.

Ennen finanssikriisiä Euroopassa myytiin vuosittain 15 miljoonaa uutta henkilöautoa, mikä on kuusi prosenttia koko autokannasta. Meillä kuluttajaa ohjataan erilaisin porkkanoin ja maksuin entistä ympäristöystävällisempiin autoihin, mutta turvallisuutta ei korosteta. Suomen autokannan uudistuminen onkin Euroopan hitaimpia, joten nykyaikaisella turvatekniikalla varustettujen autojen yleistyminenkin takkuilee. On kuitenkin jo osoitettu, että kuolinkolarin riski on viisi tähteä törmäystestissä saaneella autolla 36 prosenttia pienempi kuin vain lainsäädännölliset asetukset täyttävällä ajoneuvolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Auton suurempi koko parantaa autossa olevien turvallisuutta, mutta pahentaa törmäystilanteissa vastapuolen tilannetta. Tässä niin kuin muissakin aktiiviseen tai passiiviseen turvallisuuteen liittyvissä seikoissa automallien välillä on suuria eroja kolariturvallisuudessa.

Auton suunnitteluun ja liikenneturvallisuuteen liittyvät fysikaaliset ja psykologiset tekijät ovat nousseet entistä kärkevämmin esille (katu)maastureiden eli SUV-autojen yleistymisen myötä. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan SUV-ajajat kuolevat auto-onnettomuudessa 11 prosenttia todennäköisemmin kuin tavallisen henkilöauton ajajat. Syynä on ilmeisesti maasturiin liittyvä näennäinen turvallisuus. Näyttää nimittäin siltä, että maasturia ajetaan muita autoja varomattomammin, vaikka korkea ja kapea-akselinen maasturi kierähtää tavallista helpommin ympäri.

Polttoaineen kulutukseen kohdistuvat paineet herättävät myös halun autojen keventämiseen. Massan keventäminen ei tarkoita entistä kestävämpien materiaalien ansiosta auton koon pienenemistä, mutta helpottaa rakenteiden joustavuuden, turvavöiden ja ilmatyynyjen rinnalla autojen ja ihmisten liike-energian ”imeytymistä” törmäystilanteissa. Yhdysvaltalaistutkimuksissa on ehdotettu, että henkilöautojen massa rajoitettaisiin 1,0–1,6 tonnin välille. Jousituksen avulla voitaisiin myös maavaraa säätää niin, että tavallisessa päätieliikenteessä, missä valtaosa kolareista tapahtuu, autojen törmäyksiä vastaanottavien kohtien eli puskurien, palkkien ja ovien ja rungon sivuvahvistusten korkeuserot olisivat pienet – parhaassa tapauksessa alle 30 millimetriä.

Vaikka kohtaamisonnettomuudet ovat yleisimpiä kolaritilanteita, joutuvat niin ovet kuin autossa olijatkin risteävissä onnettomuuksissa suuren kiihtyvyyden kohteiksi: Auton kiihtyvyys sivusuunnassa on vain 10g, mutta sisään painuvan oven kiihtyvyys voi nousta peräti lukemaan 1000g eli 9810 m/s2 ja ihminen voi sivusuunnassa saada yli kaksi kertaa suuremman kiihtyvyyden (70g) kuin mihin hän altistuu turvavöitä käyttäessään nokkakolarissa.

9959063 / 20081022 /  Kuvaaja: Ari-Matti Ruuska / Toimittaja: Salla Tuomola / Aihe: Kolari / Paikka: Ohitustie Orikedon risteys / Huomautukset:
9959063 / 20081022 / Kuvaaja: Ari-Matti Ruuska / Toimittaja: Salla Tuomola / Aihe: Kolari / Paikka: Ohitustie Orikedon risteys / Huomautukset:

Luitko jo nämä?