Teemat

Kauanko puunlahoaminen kestää?

Kuolleiden puiden hajoaminen on välttämätöntä, jotta luonnossa riittäisi tilaa uudelle kasvulle ja jotta puuainekseen sitoutuvat ravinteet saadaan kiertoon. Puiden hajotustyössä tärkein osuus on sienillä. Lahoamisen eri vaiheissa sienikasvustot vaihtuvat puun hajoamistilan mukaan. Tärkeitä lahottajasienten ryhmiä ovat ns. ruskolahottajat, jotka hajottavat selluloosaa, vaikeasti pilkkoutuvaa ligniiniä ja selluloosaa pilkkovat valkolahottajat sekä märässä puussa viihtyvät katkolahottajasienet. Varsinaisessa hajotustyössä sienet erittävät puuainekseen eri yhdisteiden pilkkoutumista kiihdyttäviä entsyymejä.

Lahoamisen nopeus vaihtelee puulajin, kuolleen rungon koon sekä lämpötila- ja kosteusolojen mukaan.

Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijat Harri Mäkinen ja Raisa Mäkipää kertovat Metsäntutkimus-lehdessä, että Etelä- ja Keski-Suomen koivujen rungot lahoavat puoleen vuosikymmenessä ja lähes täysin 25–40 vuodessa. Havupuut ovat kestävämpiä. Niistä lahoaa puolet 25–35 vuodessa ja lähes koko puu on hajotettu noin 80 vuodessa.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit