Turkulainen Sonja Tirkkonen tottui olemaan hiljaa ja huomaamaton, mutta suositussa podcastissaan hän antaa äänensä kuulua: "Olen ylpeä siitä millainen olen"
TS Nuoret -toimitus katsoo Turkua nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lähetä juttuvinkki: ts.nuoret@ts.fi
Oli hetki, kun Sonja Tirkkonen, 23, istui koululuokassa miltei paniikin vallassa. Opettaja oli juuri antanut tehtäväksi pohtia, millainen on jokaisen oma elämäntarina.
Tirkkosen mielessä takoi ajatus, ettei hänellä olisi mitään tarinaa kerrottavaksi: muiden ainutkertaisten ja jännittävien käänteiden sijaan hänen elämäänsä oli värittänyt kokemus sivuun jäämisestä, hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä. Mutta kun luokkalaiset kääntyivät turkulaisnuoren puoleen kannustaen, hän tajusi, että juuri tämä olisikin se tarina.
Lauluntekijäksi valmistunut Tirkkonen kertoo olleensa elämänsä varrella toistuvasti se hiljaisin henkilö huoneessa. Puheenvuoron saaminen ja keskusteluun osallistuminen on ollut vaikeaa, sosiaaliset tilanteet ovat ahdistaneet ja ujo nuori on jäänyt ulkopuoliseksi. Omat luonteenpiirteet ovat tuntuneet jopa taakalta.
– Lapsena olin ehkä sosiaalisempi, mutta nuoruudessa minusta tuli hiljaisempi. Ulossulkeminen teki minusta vielä sulkeutuneemman, Tirkkonen pohtii.
Kuten moni, Tirkkonen on kokenut opiskelu- ja työelämässä, ettei saa tilaisuutta osoittaa omia kykyjään. Koulussa vaadittava tuntiaktiivisuus ja luokan eteen meneminen on ollut vaikeaa ja hän on tuntenut lähtevänsä työnhakuun muihin nähden aina takamatkalta.
Psykologikonsulttina työskentelevä Essi Karvonen hyödyntää päivittäin työssään persoonallisuuspsykologiaa tehdessään muun muassa henkilöarviointeja. Hänen kannustava viestinsä on, että ulospäinsuuntautuneisuus ja sosiaalinen aktiivisuus ovat hyödyllisiä piirteitä, kun ihminen toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sosiaaliset taidot ovat eri asia.
– Kyky toimia hyvässä yhteistyössä muiden kanssa on tänä päivänä paljon arvostetumpi ominaisuus, ja sitä voivat oppia sekä ekstrovertit että introvertit. Työelämässä tarvitaan erilaisia ihmisiä ja introverteilla on paljon vahvuuksia, joita ekstroverteilla ei välttämättä ole, Karvonen huomauttaa.
"Olin tottunut olemaan huomaamaton."
Sonja Tirkkonen
Vaikeidenkin tunteiden ja kokemusten sanoittaminen tuntui Tirkkosesta niin tärkeältä ja tarpeelliselta, ettei puhuminen jäänyt vain luokkahuoneeseen. Hän lähti kohti unelmaansa ja perusti oman podcastin, Hiljaisin tyyppi huoneessa. Nimi ammentaa Tirkkosen elämänkokemuksista, mutta podcastissa hän ei ole hiljaa vaan vahvasti äänessä.
– Olin tottunut olemaan huomaamaton. Halusin kertoa maailmalle kuinka hyvä tyyppi olen ja mitä ajattelen asioista, ilman keskeytyksiä, hän hymyilee.
Lisäksi Tirkkonen haluaa podcastissaan purkaa vääriä käsityksiä siitä mitä esimerkiksi introverttiyteen liitetään, sekä rohkaista ihmisiä tavoittelemaan unelmiaan.
Psykologi toteaa samaa: elämässä voi pärjätä erilaisilla vahvuuksilla. Hän sanoo, ettei ole olemassa "punaisia", "keltaisia" tai "vihreitä" ihmisiä: on vain erilaisia yksilöitä, joiden toimintaa voidaan tutkia ja tulkita erilaisia persoonallisuuspsykologian näkökulmia yhdistellen.
Karvosen mukaan tarvitsemme rohkeita eri asioiden puolestapuhujia, jotka pitävät esillä valtavirrasta poikkeavien ihmisten vahvuuksia. Työelämän moninaisuuskin ottaa koko ajan pieniä askelia eteenpäin, mutta on kaikkien vastuulla puhaltaa yhteen hiileen.
Podcastin myötä Sonja Tirkkonen on huomannut, ettei ole kokemustensa kanssa yksin. Hän on saanut kuuntelijoilta paljon myönteistä palautetta. Podcast on ollut muutoinkin voimaannuttava kokemus.
Tirkkonen ajattelee, että oma persoona on pysynyt samana, mutta avoimuus, itseluottamus ja armollisuus ovat lisääntyneet. Enää hän ei yritä muuttaa itseään vaan toivoo sen sijaan muutoksia ympäröivältä maailmalta.
– Olen ylpeä siitä millainen olen. Toivon, että voin kannustaa muita siihen, että nuoret uskaltavat olla oma itsensä ja myös ympäröivä maailma hyväksyisi meidät kaikki paremmin.
