Salkkareista tuttu kaarinalainen Axel Milliam ei lannistunut, vaikka tärkeät pääsykokeet jäivät väliin rekkaonnettomuuden takia – Adhd-diagnoosin hän käänsi vahvuudeksi
TS Nuoret -toimitus katsoo Turkua nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lähetä juttuvinkki: ts.nuoret@ts.fi
Teatterikouluihin on liian kova kilpailu, ei kannata edes yrittää, ei susta kuitenkaan mitään näyttelijää tule. Näiltä lausahduksilta Axel Milliam, 28, sulki korvansa vuosia sitten. Päättäväisyys palkitiin lopulta roolilla suomalaisten suosikkisarjassa Salatuissa elämissä.
– Kun päätän jotain, se tulee tapahtumaan, Turusta kotoisin oleva Milliam toteaa, kun keskustelussa otetaan esille teatterikoulujen korkea taso.
Milliamin periksiantamattomuus ja rohkeus korostuivat jo teini-iässä, kun hän kokeili siipiään ja muutti omilleen vasta 16-vuotiaana. Määrätietoinen asenne piti pään ylhäällä ja palkinnon mielessä.
Lukion jälkeen Milliamin tien piti suunnata kohti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulua, mutta hän joutui rekkaonnettomuuteen juuri ennen pääsykokeita eikä päässyt niihin.
Milliam pääsi sen sijaan lopulta opiskelemaan näyttelijäntyötä itse teattereiden paratiisiin eli Lontooseen.
Milliamilla on tapana rikkoa ennakkoluuloja ja haastaa itseään. Hakiessaan Lontoon teatterikorkeakouluun hän ei edes pitänyt kaupungista, mutta juuri siksi opiskelupaikka sieltä oli täydellinen mahdollisuus nähdä kaupunki uudessa valossa.
Paluu Lontoosta Suomeen tapahtui kuitenkin melko äkkiä, kun Milliam rakastui suomalaisnaiseen. Kansainvälisen uran kehittäminen koki väliaikaisen pysähdyksen, mutta Milliam haki alan töitä kotimaasta. Häntä lykästi Salatut elämät -sarjan kanssa, vaikka roolin saaminen ei mennyt täysin suunnitelmien mukaan.
– Hain alunperin Henrik Ekholmin roolia, mutta olin siihen liian vanha. He pitivät esiintymisestäni kuitenkin niin paljon, että soittivat muutama viikko myöhemmin takaisin, että olivat kirjoittaneet minulle sopivan roolin ja pääsisin sarjaan Kristian Harjuna.
Opiskelijasta salkkaritähdeksi siirtyessä tapahtuu suuri muutos etenkin julkisuuden kannalta. Ihmiset alkavat tunnistaa kaduilla ja pyytävät yhteiskuvia. Käytös ei ole häirinnyt Milliamia, mutta negatiivisiakin kohtaamisia on tapahtunut.
– Yleisesti lähes kaikki ovat olleet ystävällisiä ja kunnioittavia, mutta joskus kun kaduilla seurataan tai otetaan salakuvia, kun olen poikani kanssa, niin se on vähän ahdistavaa.
Esiintyjän ja näyttelijän välillä on Milliamin mielestä selkeä ero: esiintyjä pystyy esittämään niin sanotusti itseään, kun taas näyttelijä elää roolissa. Tämän perusteella Milliam määrittää itsensä vain ja ainoastaan näyttelijäksi. Hän kokee näyttelijän työn sopivan hänelle täydellisesti ja oli asiasta samaa mieltä jo pienenä.
Kutsumus saattaa hänen mielestään kummuta epävarmuuksista ja siitä, ettei hän ole täysin varma itsestään.
– Olen aina rakastanut olla joku muu. On ollut todella vaikeaa olla ihan omissa nahoissani, koska en ole kovin ekstrovertti tai ulospäinsuuntautunut luonteeltani. Muistan, että pienenä oikeasti elin Nuuskamuikkusena. Oli teltat, vaatteet ja huuliharppukin, Milliam muistelee.
Jo päiväkodissa Milliam osallistui näytelmiin ja esityksiin aktiivisesti. Hän on myös fanittanut lapsuudesta saakka näyttelijälegenda Marlon Brandoa ja Johnny Deppiä.
– Olin aina mukana esityksissä, mutta se meni usein niin, että varastin koko show’n itselleni ja aloin tekemään täysin jotain omaa juttua.
Milliam ei ole välttynyt vastoinkäymisiltä tiellään näyttelijäksi. Nuoruudessa yhteiskunta ja koulu alkoivat romuttaa hänen unelmaansa, ja näyttelijäntyön haaveisiin kertyi häpeäntunnetta. Hänellä diagnosoitiin myös tarkkaavaisuushäiriö Adhd, joka on vaikuttanut työntekoon.
Nykyään Milliam kuitenkin nauttii työstään täysillä.
– On ihanaa, että tässä työssä saa pitää sen lapsenmielisyyden, joka katoaa monessa muussa työssä. Ajatus, että aikuinen mies saa rahaa siitä, että leikkii, on ihan parasta. Kenestäkään ei saisi kadota aikuistuessa leikkimielisyys tai huumorintaju. Adhd:nkin olen osannut kääntää heikkoudesta vahvuudeksi, sillä näyttelemisessä pirteys, energisyys ja liikkuvuus on jopa eduksi.
