Venni, 18, aikoo käyttää äänioikeuttaan kevään vaaleissa, mutta moni nuori jättää äänestämättä – kysyimme, mitä asialle pitäisi tehdä

Eduskuntavaalit siintävät alle kahden kuukauden päässä. Hiljattain 18 vuotta täyttäneelle Venni Nauskalle on selvää, että hän tulee käyttämään tuoretta äänioikeuttaan huhtikuussa. Valtaosalle hänen ikätovereistaan asia ei kuitenkaan ole läheskään yhtä selvä. Edellisissä eduskuntavaaleissa vain 55 prosenttia kaikista 18–24-vuotiaista kävi antamassa äänensä.

– Luku on surkean alhainen. Minusta on outoa, ettei vasta saatu äänioikeus innosta vaaliuurnille. Äänestäminen on kuitenkin yksinkertaisin tapa vaikuttaa kohti itselle mieleistä politiikkaa, Nauska toteaa.

Nuorten matalan äänestysaktiivisuuden taustalla vaikuttavat ymmärrettävät syyt: monet muut asiat vievät nuorten huomiota, eikä politiikka yllä prioriteettilistan kärkeen. Yleistä on myös kokemus siitä, ettei oma tietopohja riitä järkevän äänestyspäätöksen tekemiseen.

Nuorten yhteiskunnallista kiinnostusta mitanneissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut. Kiinnostusta siis löytyy, mutta tämä ei heijastu vaalikäyttäytymiseen.

– Alhainen äänestysaktiivisuus kertoo osaltaan myös nuorten epäluottamuksesta puoluepolitiikkaa kohtaan. Edustuksellista demokratiaa ei koeta enää riittäväksi, ja nuoret ovat löytäneet uudenlaisia tapoja vaikuttaa. Suosituksi on tullut esimerkiksi osallistuminen Elokapinan kaltaisten parlamentarismin ulkopuolelle jäävien liikkeiden toimintaan, pohtii Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä.

LIIA MATIKAINEN

Venni Nauska ihmettelee, miksi vasta saatu äänioikeus ei innosta kaikkia nuoria vaaliuurnille.

Edustuksellinen demokratia on heikolla pohjalla, jos kaikkien ihmisryhmien ääntä ei saada kuuluviin. Miten nuorison kiinnostus äänestämistä kohtaan saataisiin elvytettyä?

– Yhteiskunnallisia asioita pitäisi painottaa enemmän opetuksessa niin, että nuoret tulisivat tietoisiksi äänestämisen tärkeydestä. Sähköisen äänestämisen mahdollisuus nostaisi myös varmasti nuorten äänestysaktiivisuutta, Nauska arvelee.

Myös Jokisipilä uskoo, että sähköinen äänestäminen lisäisi nuorten osallistumista. Hän huomauttaa myös median roolista mielikuvien luojana.

– Kansanedustajan ammatti saa usein julkisessa keskustelussa negatiivisen sävyn, mikä ei ainakaan lisää nuorten kiinnostusta äänestää. Tämä on tietysti vaikea asia, koska samaan aikaan median tehtävänä on toimia vallan vahtikoirana.

RIITTA SALMI

Apulaisprofessori Markku Jokisipilä pohtii, että alhainen äänestysaktiivisuus kertoo osaltaan myös nuorten epäluottamuksesta puoluepolitiikkaa kohtaan.

Kuntatasolla nuorten ääni pyritään saamaan kuuluviin lain tuella. Kuntalaissa säädetään, että kunnilla tulisi olla nuorisovaltuusto, jota kuunnella nuoria koskevissa asioissa.

– Kunnista löytyy jo hyvää nuorisovaltuustotoimintaa, mutta näiden roolia voitaisiin lisätä ja tuoda enemmän esiin myös valtakunnallisessa päätöksenteossa. Toisaalta tämä ei toisi automaattisesti uusia nuoria mukaan politiikkaan, joten olisi tärkeää myös tehdä nuorisovaltuuston toimintaa tunnetuksi ja houkutella lisää nuoria mukaan. Esimerkiksi kouluissa ei puhuta kokemukseni mukaan nuorisovaltuustoista juurikaan, Nauska kertoo.

LIIA MATIKAINEN

Venni Nauska pohtii, että kuntien nuorisovaltuustotoimintaa voitaisiin tehdä näkyvämmäksi: Tämä voisi auttaa nuorten äänen saamisessa kuuluviin.

Kuluneella vaalikaudella on eletty monilla tavoin historiallisia aikoja. Jokisipilä uskoo, että tällä on vaikutusta myös nuorten äänestyskäytökseen.

– Koronasulut tekivät poliittista vallankäyttöä näkyväksi todella konkreettisella tavalla. Myös Nato-päätöksessä on historian havinaa, sillä yhtä suuren luokan päätöksiä on tehty kuluvan vuosisadan aikana vain muutamia. Tällä on varmasti yhteiskunnallista tietoisuutta lisäävää vaikutusta.