Opiskelijan ei ole pakko asua yksin yksiössä – Silja ja Olivia muuttivat kimppakämppään, ja nyt he neuvovat, miten yhteisasuminen onnistuu

Turkulaiset Silja Nikkanen, 20, ja Olivia Pudas, 21, ovat asuneet kämppäkavereina viime elokuusta lähtien. Kesällä Nikkanen tiesi, että edessä olisi muutto Turkuun opintojen perässä, ja sai idean kimppakämpässä asumisesta.

– Tiesin kivan kämpän Turun keskustasta, mutta se olisi ollut liian iso yhdelle, joten päätin etsiä kämppiksen asumaan siihen kanssani, Nikkanen muistelee.

Myös Pudaksen suunnitelmissa oli muuttaa Turkuun seuraavana syksynä, joten kaverukset päättivät muuttaa yhteen.

– Siljan idea kämppiselämästä kuulosti alusta asti täydelliseltä. Sain tietää saaneeni myös opiskelupaikan Turusta vasta kesän lopussa, joten oli kätevää, että kämppä oli jo valmiina, Pudas muistelee.

Ennen muuttoa tehty matka Portugaliin antoi osviittaa siitä, että yhteinen sävel löytyy helposti. 

– Se reissu oli vähän niin kuin koejakso, Nikkanen nauraa.

– Joo, silloin huomasi, etteivät toisen tavat ärsyttäneet toista, Pudas lisää.

Yhteisessä kodissa asuminen on sujunut nuorten sanoin ongelmitta ja riidoilta on vältytty. Myös kaikki käytännön asiat kuten kodin sisustaminen ja tarvikkeiden hankinta on sujunut helposti.

– Meillä oli jonkin verran omia tavaroita kuten astioita entuudestaan valmiina kotoa pois muuttamista varten. Teimme yhdessä reissun vain Ikeaan, josta ostimme loput tarvikkeet, Pudas kertoo.

He merkkasivat muistiin, kumpi maksoi mitäkin. Sen ansiosta silloin, kun kämppisten tiet vievät eri osoitteisiin, on helppo tarkistaa kuka on maksanut ja mitä.

Kimppakämpässä asumisen etu on muun muassa se, että voi asua asunnossa, johon ei olisi varaa yksin. Myös kotitöiden taakka jakautuu kahdelle.

– Olivia on tosi hyvä laittamaan ruokaa, ja hänen ansiostaan minäkin olen alkanut tykkäämään tulisemmasta ruoasta, Nikkanen kertoo.

Kimppakämppä elää ja hengittää koko ajan, pyöriihän siellä kahden eri ihmisen elämät. Kaverusten koti on tullut tutuksi myös monelle uudelle opiskelukaverille.

– Opiskelemme eri aloja, joten on ollut tosi kiva tutustua myös Siljan kavereihin, kun he ovat käyneet luonamme, Pudas sanoo.

Pudas ja Nikkanen ovatkin luoneet perinteen, että ottavat kuvan jokaisesta heidän kodissaan vierailevasta kaverista; keittiön seinällä komeilee jo monta kymmentä hymyilevää nuorta. Omassa kodissaan saa kuitenkin olla tarpeen tullen rauhassa.

– Molemmilla on omat menot, joten aika paljon tulee myös oltua yksin kotona, Nikkanen toteaa.

Kämppiksen kanssa asuminen saattaa aiheuttaa haasteita, jos kummallakin on erilaiset tavat ja tottumukset. Jos ei ole valmis joustamaan, saattaa mennä sukset ristiin kämppiksen kanssa. Kimppakämpässä asuessa tärkeintä onkin osata sopeutua ja pyrkiä olemaan samalla aaltopituudella, jotta yhteinen sävel löytyy.

– Ei saa olla liian juuttunut omiin tapoihinsa, vaan kannattaa olla avoin kaikelle ja kestää muiden tapoja. Lisäksi olisi hyvä, että suhtautusi samalla tavalla siisteyteen ja sotkuisuuteen kuin kämppis, Nikkanen pohtii.

Toisaalta Nikkasen ja Pudaksen mielestä on myös tärkeää, että kämppäkaverit ovat luonteeltaankin samanlaisia, ainakin joissain määrin. Jos toinen haluaa valvoa yömyöhään ja toinen taas hiljentyä aikaisin illalla, saattaisi ilmetä ongelmia.

– Emme ole miettineet hetkeäkään erilleen muuttamista. Koitamme välillä jopa houkutella kolmatta ystäväämme asumaan kanssamme, Pudas nauraa.

Nuoruus on Pudaksen mielestä täydellinen aika koittaa kämppisasumista, sillä myöhemmin siihen sopivaa elämäntilannetta ei ehkä tulisi. Parasta on se, että on koko ajan ystävä lähellä. Kämppäkaverin kanssa voi jakaa yhteisen arjen iloineen ja suruineen.

– Välillä saatamme jopa keskellä yötä mennä toistemme huoneisiin kertomaan juttujamme, eikä toinen ikinä passita toista takaisin omaan huoneeseensa, Nikkanen toteaa.