Turussa sijaitsee Janne Ahon ansiosta mystisen ja eksoottisen kasvin mekka, jonka saloihin yleisöllä on nyt mahdollisuus tutustua
Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta löytyy muun muassa orkidealaji, jota on maailmassa tiettävästi jäljellä 40 yksilöä. Janne Aho lisää sitä jakotaimista.
Biologi Janne Aho on neljän ja puolen vuoden aikana laajentanut Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan orkiedeakokoelmaa.
– Lajeja on nyt 950, eli olemme Euroopan mittapuussa kattava ja ilmeisesti Skandinavian suurin. Aion nostaa määrän yli tuhanteen.
Tuhat on kunnioitettava määrä, koska maapallolta tunnetaan noin 30 000 orkidealajia. Tosin lisääkin löytyy koko ajan.
Ruissalon kokoelma painottuu Andien orkideoihin; sikäläisiä lajeja on Ahon huomassa 550. Aho hankkii kasveja muun muassa yhdeltä maailman suurimmalta orkideatarhalta Ecuadorista ja muualta Euroopassa.
Etelä-Amerikan Andit Boliviasta Kolumbiaan on biologin mukaan kaikkinensa kasvitieteen kuuma piste, koska sinne on keskittynyt 15 prosenttia maailman kasvilajeista.
Orkideat on huimaavan vanha kasviheimo: Ensimmäiset alkuorkideat on jäljitettävissä 84 miljoonan vuoden taakse. Noin seitsemäntuhannen Andien orkidealajin ikä liittyy tämän vuorijonon syntyyn noin 20 miljoonaa vuotta sitten. Vuoristo loi uusia mahdollisuuksia kasvien evoluutiolle.
Kasvitieteellisessä puutarhassa on noin viidentoista vuoden ajan järjestetty orkideakierroksia, ja tänä keväänä niitä on jälleen, keskiviikkoisin. Yleisökierroksilla on luvassa on myös muita kasviaiheita ja asiantuntijoita.
Useat orkidealajit on tätä nykyä uhanalaisia. Ahon mukaan orkideat ovat loistava esimerkki siitä, että kasvitieteellisillä puutarhoilla on suuri rooli uhanalaisten kasvien säilyttämisessä ja lisäämisessä. Esimerkiksi Angraecum longicalcar -orkidealajia oli 2014 jäljellä yhdeksän yksilöä Madagaskarin keskiylängöllä. Lontoon Kew-puutarhassa kasvatettiin siemenistä kolmisensataa yksilöä, joita istutettiin alkuperäisille paikoille. Toki siellä edelleen uhkana ovat ruohikkopalot ja laiton kerääminen.
Turussakin on nykyään yksi tämän lajin harvinaisuus.
Kolumbialaista Restrepia cupre -lajia on tiettävästi jäljellä 40 yksilöä. Aho lisää sitä Turussa jakotaimista ollen osaltaan mukana lajin säilyttämisessä.
– Levinneisyydet luonnossa ovat pienet. Kun metsää on Kolumbiassa ja Ecuadorissa hakattu, pölyttäjät eivät enää löydä populaatiota, ja geneettinen monimuotoisuus pienenee.
Orkideat eli kämmekkäkasvit
Monimuotoisin putkilokasvien heimo.
Yli 800 sukua, lähes 30 000 lajia.
Levinneet lähes kaikkialle maapallolle, etenkin trooppisille ja subtrooppisille alueille.
Lajeista n. 12 000 on peräisin Etelä-Amerikasta, suurin osa Andeilta.
Tärkeitä kasvupaikkoja myös Uusi-Guinea, Kaakkois-Aasia, Madagaskar ja trooppinen Afrikka.
Suomen luonnossa 35 lajia.
Tunnettuja upeista kukista, joita tietyt hyönteiset tai linnut pölyttävät.
Suurin osa kasvaa muiden kasvien, kuten puiden, kaktusten ja puusaniaisten, varsilla.
Jalostettuja muotoja myydään koristekasveina.
Harrastajat kokoaa Suomen orkideayhdistys.
Sana orkidea tulee kreikan kiveksiä merkitsevästä sanasta (orkhis), mikä viittaa eräiden lajien kiveksiä muistuttaviin juurimukuloihin.
Monelle tulee orkideoista mieleen kukkakauppojen jalostetut koristekasvit. Ne ovat keinotekoisia heimonsa edustajia mutta voivat toimia "sisäänheittotuotteina" orkideoiden maailmaan.
– Jos tulee tänne valmiiksi orkideahullaantuneena, täällä se moninkertaistuu, Aho naureskelee.
Turun kasvitieteellisessä puutarhassa näkee orkideoita kukkivina ympäri vuoden, ja biologin tarinaniskentä saa ne täysin avautumaan.
– Joka kolmas orkidea on huijari. Se huijaa pölyttäjät kukkaan viekkaudella: tyhmä hyönteinen, viisas kukka. Orkidea varmistaa, että sen geenit siirtyvät eteenpäin, Aho maalailee ja näyttää yhtä huijaria:
Dracula minax -orkidean apinanaamaisella kukalla on silmät ja kuppimainen, sieneltä näyttävä suu. Se houkuttelee tiettyjä sienisääskiä tähän kuppiin ruokailemaan, parittelemaan ja munimaan. Ja mitä sitten tapahtuu – se selviää opastetulla kierroksella.
Dracula-suvussa on kaikkiaan 140 lajia, ja Aho on hankkinut niistä Turkuun puolet. Hätäkasvatuksessa on Dracula lemurella, jota on Kolumbiassa jäljellä 80 yksilöä.
Orkideoihin liittyy mystiikkaa ja mytologiaa, jonka Aho tuntee perin pohjin. Häneltä ilmestyi 2013 orkideaa käsittelevä tieto- ja taidekirja, jonka kuvat hän otti Ruissalon kasvihuoneissa. Kirjassa esitellään 110 orkidealajia.
– Ollaan 1 500 metrin korkeudessa, Aho sanoo.
Kostea sumu verhoaa huonetta, ja tuuletus pyörii Andien rinteiden tuulia jäljitellen. Päivällä lämpöä on +20 ja yöllä +12.
– Pitää tietää tarkkaan, miten laji kasvaa luonnossa, ja jäljitellä niitä oloja. Suurimman osan kanssa onnistun, osan kanssa on vaikeuksia.
Kesällä Suomen helteet tuottavat ongelmia. Silloin apuna on jopa kokiskylmäkaappi, johon Aho kiikuttaa kuumuudesta eniten kärsiviä.
Näissä huoneissa Aho istuttaa, kastelee ja lannoittaa. Tilat ovat yleensä yleisöltä suljettuja, mutta opastetuilla kierroksilla niihin pääsee kurkistamaan.
Orkideoiden kasvattaminen siemenestä vaatii laboratorio-olot, ja sellaiset Ruissalossa on. Apuna ovat erityiset kasvatusliuokset.
Aho jäljittelee tropiikin oloja myös siinä, että hän istuttaa orkideoita rungoille ja oksille. Monet siemenet kelpuuttavat luonnossa itämisalustakseen vain tietyn tai muutaman puulajin. Useissa tapauksissa myös puulajissa esiintyvän sienijuuriston, joka antaa siemenelle ravintoa itämiseen, on oltava tietynlajinen.
– Tässä on istutusalustana chileläistä rahkasammalta, Aho näyttää.
Hän on selvästi katsonut orkideoita syvälle silmiin ja löytänyt sieltä elämäntehtävän.
Katso tästä keskiviikkokierrosten teemat, asiantuntijat ja osallistumisohjeet.
