Yhteishaku

Lukiosta on tullut painekattila – miten käy todistusvalinnan, kun korkeakoulujen valintaperusteet muuttuvat 2026?

JANE ILTANEN
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Juha-Markus Koistinen toivoo, että yhteishaku-uudistus vähentäisi nuorten opiskelupaineita ja kannustaisi lukemaan enemmän esimerkiksi vieraita kieliä. Kuvassa ovat mukana ensimmäisen vuoden opiskelijat Lauri Mansikka-Aho (vas.) sekä Jack Badeau (oik.).
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Juha-Markus Koistinen toivoo, että yhteishaku-uudistus vähentäisi nuorten opiskelupaineita ja kannustaisi lukemaan enemmän esimerkiksi vieraita kieliä. Kuvassa ovat mukana ensimmäisen vuoden opiskelijat Lauri Mansikka-Aho (vas.) sekä Jack Badeau (oik.).

Korkeakouluihin on valittu vuodesta 2020 saakka yli puolet opiskelijoista todistusvalinnalla. Todistusvalinnassa ylioppilaskirjoitusten arvosanat on pisteytetty eri aineiden mukaan. Varsinkin pitkän m...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Niin
Itse olin siinä onnellisessa asemassa, että lukio oli vielä luokkamuotoinen - siis ei kurssimuotoinen - ja yliopisto-opiskelua ei juurikaan rajattu - tosin opintotukea sai enintään seitsemän vuotta. Yliopistoihin otettiin sisälle osin lukion päättötodistukseen, osin valintakokeisiin perustuen. Niin on ilmeisesti kyllä vieläkin, mutta omana opiskeluaikanani luonnontieteitä ei turhaan painotettu aloilla, joissa ne eivät olleet keskeisiä. Yliopistossa yhden tiedekunnan sisällä oli aika helppo vaihtaa pääoppiaine toiseen, ja muistaakseni tiedekuntien välilläkin vaihtoja tapahtui.

Kaikki tämä antoi runsaasti aikaa etsiä omaa tietä. Antoi myös aikaa opiskella vähemmän tavoitteellisesti, siis ylimääräisiä aineita lukiossa ja sivuaineita yliopistossa. Kääntöpuolena, kyllähän ne yliopisto-opinnot usein venyivät jopa kymmeneen vuoteen, joskus enemmänkin. Tosin pidentymisen syynä oli useimmiten työ ja toisekseen se suunnan etsiminen. Lienevätkö olleet niin kamalan pahoja asioita?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Uudistukset
Näissä uudistuksissa tuntuu olevan yhdistävänä tekijänä se että ne tehdään ylhäältäpäin, sanoisin melkein henkilökohtaisista mieltymyksistä. Ja aina ilman itse opislelijoiden mielipidettä.
Toisen asteen uudistusta vastustivat opettajatkin, silti se piti saada läpi. Haloo?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kommentattori
Todistusvalintauudistus tiedettiin flopiksi jo etukäteen
Vuoden 2020 muutos todistusvalintaan siirtymisestä tiedettiin epäonnistuvan jo etukäteen. Siihen suhtautui skeptisesti niin yliopistojen enemmistö kuin tavalliset ihmisetkin. Jollakin poliittisella päättäjällä vaan oli jääräpäinen ideologinen agenda, joka oli pakko ajaa läpi, ilman minkäänlaisia tieteellisiä ennakkolaskelmia ja analyysejä tai edes äänestyksiä.

Esimerkiksi lääketieteellisen pääsykoe sisälsi jo monen kurssin asiat, mikä tarkoitti että kaikilla sisään päässeillä on jo varsin vahva peruskäsitys lääketieteestä. Siinä punnittiin heti alkuun myös motivaatio juuri kyseiseen alaan. Sama juttu kauppakorkeassa, pääsykokeessa saa hyvän perusosaamisen koko alasta, mikä sivistää ihmistä vaikkei edes pääsisi opiskelemaan.

Nyt yliopistot joutuvat opettamaan erikseen myös ne pääsykokeen asiat, mikä toki hidastaa valmistumista ja aiheuttaa muutospaineita ennen hyviksi todettuihin oppimismalleihin.

Lisäksi tuo syrjii niitä, joilla murrosikä osuu lukion ajalle, jolloin saattaa juuri ne 3 vuotta mennä pieleen eikä voi sitten enää yrittää korjata tilannetta pänttäämällä pääsykokeisiin ahkerasti.

No, nämä perusteluthan oli tiedossa jo ennen uudistusta, mutta ideologian ajaessa edelle järkipuhetta ei voitu kuunnella vaan oma visio täytyi juntata läpi diktaattorin elkein.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Todistusvalintauudistus tiedettiin flopiksi jo etukäteen
"ilman minkäänlaisia tieteellisiä ennakkolaskelmia ja analyysejä tai edes äänestyksiä."
Tämä on pelkkä arvaus: kasvatustieteiden laitoksessa tehtiin tutkimus, joka puolsi valintakokeiden poistoa.
Yksi ongelmahan oli, että esim. proviisorien sisäänpääsykoe pidettiin sekä Helsingissä, että Kuopiossa samana tai hyvin lähellä toisiaan olevana päivänä, siten että kykenit hakemaan vain toiseen. Jostain kumman syystä ei voitu pitää yhtenäistä koetta, johonka olisi voinut osallistua kummassa tahansa kaupungissa.
Kuten hyvin perustellen kerrot, valintakokeen tulisi olla pääasiallisin tapa hakeutua yliopistoon. Eri yliopistot pitää velvoittaa tekemään yhteistyötä, jotta opiskelijan ei tarvitse matkustaa ympäri Suomea ja hän voi yhdellä istumalla hakeutua moniin yliopistoihin ja useaan eri tiedealaan. Matemaattisesti suuntautneet voisivat siis hakeutua yhdellä kertaa matematiikkaa painottaviin tiedekuntiin yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.